Costa Rican yleisvaalit 2026
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.jpg)
.jpg)
Costa Rican yleisvaalit 2026 järjestettiin 1. helmikuuta. Niissä valittiin 57-paikkainen lakiasäätävä kokous ja presidentti.[2]
Presidentinvaaleissa voittoon ylsi ensimmäisellä kierroksella oikeistolainen Laura Fernández Delgado.[3]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Costa Rica on perinteisesti ollut muita Väli-Amerikan maita vauraampi ja vakaampi demokratia. Viime vuosina sosiaaliset erot ovat kuitenkin kasvaneet ja erityisesti koronaviruspandemia oli kova isku maalle, jossa turismi on tärkeä elinkeino.[4] Vaalien alla tärkeimpiä kysymyksiä olivat kasvava rikollisuus, koulutus- ja terveysjärjestelmän heikentynyt tila ja korkea työttömyys. Poliittinen kenttä on viime vuosina sirpaloitunut ja kolme neljästä costaricalaisesta ei kannata mitään tiettyä puoluetta.[5]
Vaalitapa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Parlamenttivaaleissa Costa Rica on jaettu vaalipiireihin, jotka vastaavat maan seitsemää maakuntaa.[6] Istuvat kansanedustajat eivät voi olla ehdolla. Äänioikeusikäraja on 18 vuotta ja ehdolleasettumisikäraja 21 vuotta. Käytössä on äänestyspakko.[7]
Presidentinvaaleissa istuva presidentti ei saa istua ehdolle. Aikaisemmin presidenttinä toiminut henkilö saa asettua ehdolle, jos edellisestä kaudesta on kulunut vähintään kaksi kautta. Presidentiksi valitaan ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas, paitsi jos tämä saa alle 40 prosenttia äänistä, jolloin järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä keränneen välillä.[8]
Presidenttiehdokkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalien kärkiehdokkaana pidettiin istuvan presidentin Rodrigo Chaves Roblesin puoluetoveria Laura Fernández Delgadoa. Chaves oli kyselyiden mukaan suosittu, mutta ei voinut istuvana presidenttinä lain mukaan asettua ehdolle. Fernándezia vastassa oli hajaantunut oppositio. Ehdolla oli muun muassa vuosina 2018–2022 toimineen Carlos Alvarado Quesadan puoliso Claudia Dobles Camargo, joka on koulutukseltaan arkkitehti ja poliittisesti vasemmistoliberaali. Perinteistä valtapuoluetta PLN:ää edusti taloustieteilijä Álvaro Ramos, joka johtaa maan sosiaalivakuutusrahastoa ja kerää kannatusta erityisesti yli 55-vuotiailta korkeakoulutetuilta. Hän edustaa puolueensa keskusta-oikeistolaista siipeä. Keskusta-vasemmistolaisen Frente Amplion kansanedustaja Ariel Robles asemoituu ”status quon” ulkopuolelle ja on nuoren kannattajakunnan suosiossa. Hänen katsottiin voivan edetä toiselle kierrokselle, mutta sosialistiksi itseään kutsuvan Roblesin mahdollisuuksia voittoon pidettiin heikkoina.[5]
Yhteensä ehdokkaita oli 20.[9]
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Presidentinvaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun äänistä oli laskettu 96,8 prosenttia, Laura Fernández Delgado johti selvästi ja oli voittamassa 48,3 prosentilla. Seuraavana oli Álvaro Ramos, joka oli saamassa 33,4 prosenttia äänistä. Kaikki muut ehdokkaat olivat jäämässä alle viiteen prosenttiin.[10]
Laura Fernandéz Delgado astuu virkaansa 8. toukokuuta 2026.[4]
Parlamenttivaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Parlamenttivaaleissa ylivoimaiseksi voittajaksi nousi Suvereeni kansanpuolue (PPSO), jonka presidenttiehdokas Laura Fernández oli. Se sai 31 paikkaa ja oman enemmistön. Toiseksi tuli Kansallinen vapautuspuolue (PLN) 17 paikalla ja kolmanneksi Laaja rintama (FA) seitsemällä paikalla. Kansalaistoiminta-Kansallinen demokraattinen agenda (PAC-ADN) ja Kristillissosiaalinen yhtenäisyyspuolue (Pusc) saivat kumpikin yhden paikan.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ TSE declara oficialmente electa a Laura Fernández Delgado como Presidenta de la República 3.3.2026. Tribunal Supremo de Elecciones. Viitattu 22.4.2026. (espanjaksi)
- ↑ Costa Rica Election Guide. International Foundation for Electoral Systems. Viitattu 12.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Buschschlüter, Vanessa: Candidate tough on crime wins Costa Rica presidential election BBC. 2.2.2026. Viitattu 7.2.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Lindahl, Ylva: Costa Rica – Demokrati och rättigheter Landguiden. 8.5.2025. Utrikespolitiska institutet. Viitattu 12.1.2026. (ruotsiksi)
- 1 2 Mazariegos, Miranda: Costa Rica: Meet the Candidates 2026 Americas Quarterly. 12.12.2025. Viitattu 12.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Costa Rican Legislative Assembly 2022 General IFES Election Guide. Viitattu 12.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Costa Rica Parlamenttienvälinen unioni. Viitattu 12.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Lindahl, Ylva: Costa Rica – Inrikespolitik och författning Utrikespolitiska institutet. 23.9.2025. Viitattu 12.1.2026. (ruotsiksi)
- ↑ Costa Rica 2026 Elections Kick Off: 20 Candidates Vie for Presidency The Tico Times. 2.10.2025. Viitattu 12.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Córdoba, Javier: Conservative populist Laura Fernández wins Costa Rican presidency, preliminary results show AP News. 3.2.2026. Viitattu 7.2.2026. (englanniksi)