Copper River and Northwestern Railway

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Copper River and Northwestern Railway
Perustiedot
Lyhenne CR&NW
Toiminta-alue Alaska
Kotipaikka Kennicott, Alaska
Toiminnassa 1909
Rataverkko
Raideleveys 1 435 mm

Copper River and Northwestern Railway oli Kennecott Corporationin vuosina 19091911 rakennuttama kuparimalmin kuljetuksiin tarkoitettu rautatie. Rautatie alkoi Kennicottin kaivoskaupungista ja päättyi Cordovaan. Rautatien pituus oli 315 kilometriä.

Rautatietä oli rakentamassa tuhansia työntekijöitä. Ratalinjaus kulki jäätiköiden ympäri, kanjoneiden yli ja runsaslumisten lumivyöryalueiden lävitse. Ratalinjalle rakennettiin kaikkiaan 129 siltaa, ja niiden yhteiskustannukset olivat 2,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kallein silloista oli ns. Million Dollar Bridge, jonka rakentaminen maksoi 1,4 miljoonaa dollaria. Rautatien ja sen rinnalla kulkevan puhelinlinjan lopullisiksi kustannuksiksi tuli 20 miljoonaa dollaria.

Yli-insinööri E.C. Hawkins ja ylitarkastaja Samuel löivät radan viimeisen, kuparisen naulan rataan Kennicottissa keskiviikkona 29. maaliskuuta 1911. Ratalinjaus valmistui nopeasti, jotta rautatieyhtiö saisi haltuunsa maa-alueita ratalinjan varrelta. Maaoikeuden saamiseksi radan rakentamisluvassa määrättiin rakennusajaksi neljä vuotta.

Radan rakentamiskustannukset olivat kannattava investointi, sillä radanvarren kaivokset tuottivat yhtiön toiminnan aikana yli 200 miljoonan dollarin arvosta kuparia.

Kannattavat kaivokset kuitenkin ehtyivät ja viimeinen juna ajettiin 11. syyskuuta 1938. Vuonna 1941 Kennecott Corporation lahjoitti sillat ja ratalinjan varren maa-alueet Yhdysvaltain hallitukselle maantiereitiksi. Maantietä ei kuitenkaan koskaan rakennettu.

Jo toiminta-aikanaan rautatie sai lyhenteestään CR&NW ja toiminnastaan johtuen lempinimen "Can't Run and Never Will", eli vapaasti suomennettuna ei osaa liikennöintiä eikä tule koskaan osaamaankaan.

24. huhtikuuta 1973 rautatie lisättiin Yhdysvaltain kansalliseen historiallisten paikkojen rekisteriin. 5. joulukuuta 2002 rekisteriin lisättiin myös rautatien lepohuone.