Connaraceae
| Connaraceae | |
|---|---|
 Connarus pinnatus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Yläluokka: | Euphyllophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Oxalidales |
| Heimo: |
Connaraceae R.Br., nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Connaraceae on melko pieni trooppinen liaaniheimo koppisiemenisten Oxalidales-lahkossa.
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heimon kasvit ovat pensaita tai liaaneja, harvoin puita, usein myrkyllisiä. Niiden puu on yleisesti piipitoista tai sisältää piidioksidikappaleita. Lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä tai kierteisesti ja ovat joskus yksilehdykkäisiä, tavallisesti parilehdykkäisiä ja korvakkeettomia; ruodissa on poikittaisharjuisia pullistumia (pulvinukset). Joskus kasvit ovat kaksikotisia. Kukat ovat säteittäisiä, pieniä ja huomaamattomia, ja niissä on tavallisesti erilehtinen verhiö ja mesiäinen. Hetiö ja sikiäin ovat joskus varren päässä (androgynofori). Heteet ovat toisinaan kasvaneet yhteen, emilehdet ovat erillisiä ja kussakin on kaksi varretonta siemenaihetta emin pohjan tuntumaan kiinnittyneinä. Luotit ovat pallomaisia. Hedelmä on tuppilo, joskus myös ulkopinnaltaan avautuva tai luumarja. Usein emeistä kehittyy vain yksi. Verholehdet ovat pysyviä. Siemenissä on mehevä, musta ja oranssinvärinen tai punainen kuori ja toisinaan runsas öljyinen endospermi.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Connaraceae kasvaa kautta koko trooppisen vyöhykkeen keskittyen kuitenkin Afrikkaan ja muualle Vanhan maailman tropiikkiin[1].
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Connaraceae ja käenkaalikasvit (Oxalidaceae) ovat toisilleen läheisiä sukulaisia, joiden muodostamaa kehityshaaraa luonnehtivat muun muassa haarajatkoinen kasvutapa, parilehdykkäiset lehdet, nivelikkäät ja pulvinukselliset lehdykkäruodit, ehytlaitaiset ja sulka- tai kourasuoniset lehdykät, kukkien kaksi- tai kolmivartaloisuus, nivelikkäät kukkaperät, terälehtien rauhaskarvat, heteiden sijainti kahtena kiehkurana, heteiden eripituisuus ja rauhaskarvaisuus, hedelmän verhiöllisyys ja siemenkuoren mehevyys.[1]
Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heimossa on 12 sukua ja 180 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovat Connarus (80 lajia) ja punakapselit (Rourea, 40–70 lajia).[1]
Suvut:[2]
- Agelaea – katrasliaanit
- Burttia
- Cnestidium
- Cnestis
- Connarus
- Ellipanthus
- Hemandradenia
- Jaundrea
- Jollydora
- Manotes
- Paxia
- Pseudoconnarus
- Rourea – punakapselit
- Roureopsis
- Santaloides
- Spiropetalum
- Taeniochalena
- Vismianthus
Connaraceae-kasvit muistuttavat hernekasveja (Fabaceae), mutta edelliset ovat korvakkeettomia ja niillä on pienehköt säteittäiset kukat, joissa on kymmenen kahta eri pituutta olevaa hedettä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Lajitietokeskus: Connaraceae
- Levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/connaraceaemap.gif
- Suvut (luettelo): http://data.kew.org/cgi-bin/vpfg1992/genlist.pl?CONNARACEAE
