Confederación Nacional del Trabajo
Confederación Nacional del Trabajo (CNT) on Espanjassa toimivien anarkosyndikalististen ammattiliittojen keskusjärjestö. Barcelonassa vuonna 1910 perustettu CNT on yksi Kansainvälisen työväenliiton jäsenistä ja se on ollut yhteistyössä myös anarkistisen Federación Anarquista Ibérica -järjestön kanssa. CNT oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja erityisesti 1930-luvulla ja Espanjan sisällissodan aikana.
CNT kelpuuttaa jäsenikseen kaikki työläiset, työttömät ja opiskelijat, lukuun ottamatta "valtiollisten sortojärjestelmien" eli poliisin, armeijan ja erilaisten turvallisuuspalveluiden palveluksessa olevia. Myöskään työnantajat ja "muut riistäjät" eivät voi liittyä jäseniksi. CNT:n organisaation toiminta perustuu anarkismin periaatteiden mukaisesti suoraan demokratiaan.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1910 toimintansa aloittanut CNT julistettiin laittomaksi kolmen vuoden ajaksi jo perustamisensa jälkeisenä vuonna. Sen jäsenmäärä kasvoi kuitenkin nopeasti ja 1919 liitolla oli jo noin 700 000 jäsentä. Samana vuonna CNT liittyi Kominterniin, mutta luopui yhteistyöstä kommunistien kanssa 1922 järjestön johtohahmoihin kuuluneen Ángel Pestañan Neuvostoliiton vierailullaan saamien kokemusten perusteella. Kominternistä eroamisensa jälkeen CNT lähti mukaan Berliinissä vuonna 1922 perustetun Kansainvälisen työväenliiton toimintaan, joka on anarkosyndikalististen ammattiliittojen kansainvälinen yhteenliittymä.
Sisällissodan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espanjan sisällissodan syttyessä heinäkuussa 1936 CNT:llä oli noin 1,5 miljoonaa jäsentä. Sodan aikana järjestö taisteli yhdessä muiden tasavaltalaisten kanssa kenraali Francon fasisteja vastaan. CNT:n jäseniä toimi sodan aikana myös toisen tasavallan ministereinä sekä muissa hallinnollisissa tehtävissä. Esimerkiksi maan historian ensimmäinen naisministeri Federica Montseny oli liiton jäsen.
Osa Kataloniasta ja Barcelonan kaupunki kunnallisine palveluineen olivat sodan ajan CNT:n hallinnassa ja myös suuri osa muusta taloudellisesta toiminnasta oli kollektivisoitu. Alueella toimi anarkistinen yhteiskunta, jota muun muassa kirjailija George Orwell ihaili sotareportaasissaan Katalonia, Katalonia (1938) kiinnittäen erityisesti huomiota siellä vallitsevaan tasa-arvoon ja luokkayhteiskunnan katoamiseen.[2]
Sodan jälkeiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisällissodan päätyttyä tasavaltalaisten tappioon vuonna 1939, julistettiin CNT jälleen laittomaksi. Francon diktatuurin aikana arviolta jopa 180 000 järjestön jäsentä murhattiin. CNT alkoi jälleen saamaan lisää suosiota 1960-luvun aikana. Kenraali Francon kuoltua vuonna 1975 oli liitto ainoa yhteiskunnallinen toimija, joka ei suostunut allekirjoittamaan niin sanottua Moncloan sopimusta, jolla Espanja siirtyi jälleen demokratiaan. Vuonna 1979 CNT piti ensimmäisen yleiskokouksensa sitten vuoden 1936. Nykyään järjestöllä on noin 50 000 jäsentä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ FAQ - Preguntas frecuentes (Arkistoitu – Internet Archive) CNT. Viitattu 16.1.2014.
- ↑ Newsinger, John: "Orwell and the Spanish Revolution" (Arkistoitu – Internet Archive) International Socialism Journal. Viitattu 18.3.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Confederación Nacional del Trabajo Wikimedia Commonsissa
