Compiègne
| Perustiedot | |
|---|---|
| Valtio: |  Ranska
|
| Région: | Picardie |
| Departementti: | Oise |
| Pinta-ala: | 53,10 km² |
| Asukasluku: | 42 036[1] (2006) |
| Asukastiheys: | 791,6 as./km² |
| Kaupunginjohtaja: | Philippe Marini 2001–2008 |
| Kotisivu: | [1] |
Compiègne on ranskalainen kaupunkikunta, joka sijaitsee Oisen departementissa ja Picardien alueella.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Compiègnen kaupunki sijaitsee Oise- ja Aisne-jokien yhtymäkohdassa, 65 kilometriä Pariisista pohjoiseen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gallialais-roomalaisella ajalla kaupungin paikalla oli ylikulku Oise-joen (Isara) ylitse. Ylikulkupaikan tarkoituksena oli yhdistää Bellovaquesin (Beauvais) ja Suessionsin (Soissons) alueidenrajaseudut toisiinsa. Kahlaamo sijaitse paikassa nimeltä "ruusutarha".
Compiègnen latinankielinen nimi oli Compendium eli "oikotie". Kaupungin alueella suoritetuista kaivauksista ei ole kuitenkaan löydetty roomalaisaikaisen asumuksen jäänteitä. Ympäristöstä sitä vastoin on löydetty joidenkin villojen jäännöksiä. Kahlaamon kohdalla on joitakin raunioita, joita epäillään sotilaallisiksi rakenteiksi.
Compiègne liitettiin frankkien valtakuntaan Merovingien valtaannousun myötä. Rainfroi (Ragenfrid), Neustrian major domus voitti austrasialaisten joukot vuonna 715 Cuisen metsässä, lähellä Compiègneä. Baijerin herttua Tassilon III vannoi vasallivalan vuonna 757 Pipin Pienelle.
Compiègnen sopimus vuonna 868 siirsi useita alueita, esimerkiksi Kanaalisaaret, tulevalle Bretagnen hertualle Salomonille. Vuonna 884 frankkien hallitsija ja viikingit tekivät rauhan. Odo, Pariisin kreivi, kruunattiin frankkien kuninkaaksi helmikuussa vuonna 888.
Satavuotisen sodan aikana Burgundin herttuan sotilaat vangitsivat Jeanne d'Arcin, kun hän yritti vapauttaa kaupunkia. Burgundilaiset myivät hänet englantilaisille 23. toukokuuta 1430.
Maria de' Medici aiheutti suuria ongelmia kardinaali Richelieulle, sillä hän oli karkottanut 1630 kuningattaren Compiègneen ja täältä kuningatar pakeni Brysseliin 1631. Ranskan kuningas Ludvig XV ja Dauphin vastaanottivat Maria Antoinetten, kun hän saapui Ranskaan.
Kaupungissa järjestettiin vuoden 1900 olympialaisten golfkisat.
Maailmansodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen maailmansodan päättänyt niin sanottu Compiègnen aselepo Saksan ja ympärysvaltojen välillä allekirjoitettiin 11. marraskuuta 1918 Rethondesissä lähellä kaupunkia.
Toisessa maailmansodassa, hävittyään taistelun Ranskasta, maa antautui Adolf Hitlerin johtamalle natsi-Saksalle 21. kesäkuuta 1940. Hitlerin vaatimuksesta aselepo allekirjoitettiin samassa paikassa ja samassa sivuraiteelle ajetussa marsalkka Fochin salonkivaunussa kuin vuoden 1918 aselepokin.[2] Tämän jälkeen saksalaiset räjäyttivät paikalle ensimmäisen sodan jälkeen pystytetyn muistomerkin.
Saksalaismiehityksen aikana kesäkuussa 1941 natsihallinto perusti Royallieuhun siirtoleirin, joka oli toiminnassa elokuuhun 1944 saakka ja johon eristetyt lähetettiin Auschwitziin tuhottaviksi.
Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1968 siirrettiin perinteikkään Paris-Roubaix-pyöräkilpailun lähtöpaikka Pariisista Compiègneen.
Huhtikuussa 2009 Compiègne keräsi huomiota kun Clairoixin Continentalin tehtaalta erotetut työläiset tuhosivat ja ryöstivät paikallisen aliprefektuurin hallintorakennuksen.[3]
Merkittävien henkilöiden viimeinen leposija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
"Kolme kuningasta ja yksi kruununperillinen" on entisen Saint-Corneillen apottiluostarin seinään kiinnitetyn taulun mukaan haudattu luostariin.
- Klotar I vanhempi 11. joulukuuta 561.
- Ludvig Saksalainen 10. huhtikuuta 879.
- Ludvig V vuonna 897
Saint-Corneillen luostarin kirkko ja hautamausoleumit tuhottiin Ranskan vallankumouksen aikana.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Résultats du recensement de la population 2006 Institut National de la Statistique et des Études Économiques. Viitattu 28. heinäkuuta 2009. (ranskaksi)
- ↑ Henning Poulsen: Suuri maailmanhistoria, osa 13: Sodasta toiseen 1914-1945, s. 197. Suomentanut Matti Hossa. Koko kansan kirjakerho, 1982. ISBN 951-864-001-7.
- ↑ Saccage de la sous-préfecture de Compiègne: 3 à 5 mois avec sursis pour six "Conti", TV5, 2009-09-01
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaupungin viralliset sivut (ranskaksi)
- Compiègne historiallisen seuran sivut (ranskaksi)