CompactFlash

CompactFlash (CF) on muistikortti, jota käytetään kannettavissa elektroniikkalaitteissa. Tyypillisesti tallennusvälineenä käytetään flash-muistia. Ensimmäisenä Compact Flash -muistikortteja valmisti SanDisk vuonna 1994. Kortteja on olemassa kaksi päätyyppiä: tyyppi I (CF Type I) ja paksumpi tyyppi II (CF Type II). Tyypillisesti flash-muistilla toteutetut kortit ovat tyyppiä I ja Microdrive-kiintolevyt sekä osa vanhemmista muistikorteista tyyppiä II. Käytettäviä siirtonopeuksia on määritelty kolme: alkuperäinen CF, CF High Speed (CF2.0) sekä uusin ja nopein CF3.0.

Compact Flash oli ensimmäisiä flash-muisteja jotka kilpailivat aiempien ja suurempien PC Card Type I -muistikorttien kanssa. Se perustui alun perin Intelin NOR-tekniikalla toteutettuun flash-muistiin, vaikkakin se korvattiin myöhemmin NAND-tekniikalla. Syynä Compact Flashin menestykseen on ollut hyvä hinta–tallennuskapasiteetti-suhde sekä suurempikapasiteettisten korttien parempi saatavuus verrattuna muihin muistikorttityyppeihin. Compact Flash -kortti voidaan liittää sovittimen avulla PC Card -paikkaan ja muistikortinlukijan avulla moniin yleisimmistä liitäntäporteista kuten USB- ja FireWire-portteihin. Suuremman fyysisen kokonsa vuoksi monet myöhemmin ilmestyneet pienempien korttityyppien edustajat voidaan liittää sovittimen avulla suoraan Compact Flash -korttipaikkaan, mukaan lukien Secure Digital, MultiMediaCard, Memory Stick Duo, xD-Picture Card ja SmartMedia.

Fyysiset mitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CompactFlash -korttien mitat ovat seuraavanlaiset:

tyyppi I: 43 × 36 × 3,3 mm
tyyppi II: 43 × 36 × 5 mm

Ainoa ero on siis korkeus. Liittimet ovat molemmissa samanlaiset, joten tyypin I kortin voi aina vaihtaa tyypin II tilalle. Toisin päin vaihdon voi tehdä, jos kortin paikan yläpuolella on tarvittavat 1,7 mm tilaa. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)