Kahvipensaat
| Kahvipensaat | |
|---|---|
 Kahvipensaan hedelmiä. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Gentianales |
| Heimo: | Matarakasvit Rubiaceae |
| Suku: |
Kahvipensaat Coffea L. |
| Katso myös | |
Kahvipensaat (Coffea) ovat matarakasvien (Rubiaceae) heimoon kuuluva viljelykasvien suku. Luonnonvaraisena kahvipensaita kasvaa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla Afrikassa, Indonesiassa, Malesiassa ja Madagaskarilla.
Nimi coffea tulee ruotsin kielen vanhasta kahvia tarkoittavasta sanasta coffe[1]. Se puolestaan tulee alun perin arabian kielen sanasta qahwa.[2]
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmassa on 124 kahvipensaslajia[3].
Tärkeimmät kaupalliset kahvilajit, joiden pavuista valmistetaan kahvia, ovat arabiankahvi (Coffea arabica) ja kongonkahvi eli robusta (Coffea canephora)[3]. Kolmas viljeltävä laji on liberiankahvi (Coffea liberica)[3].
Kahvipensaslajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Coffea affinis – Kasvaa Sierra Leonessa, Guineassa ja Norsunluurannikolla. Kyseessä saattaa olla yksi ja sama laji kuin stenophylla.[4]
- Coffea arabica – arabiankahvi[5]
- Coffea canephora – kongonkahvi[6]
- Coffea charrieriana
- Coffea congensis On käytetty kahvijuomien valmistuksessa[4].
- Coffea eugenioides – maukas laji, jota käytetään erikoiskahvijuomien valmistuksessa, mutta sadot ovat pienet[7].
- Coffea fadenii – keniankahvi[8]
- Coffea liberica – liberiankahvi[9]
- Coffea racemosa – mietokahvi[8]. On käytetty kahvijuomien valmistuksessa[4].
- Coffea stenophylla – maultaan arabicaa lähestyvä laji, joka menestyy korkeammissa lämpötiloissa kuin arabica[7]. Kuivuudenkestävä ja vastustuskykyinen lehtiruosteelle.[7] Kotoperäinen Guineassa, Sierra Leonessa ja Norsunluurannikolla[7]. Viljeltiin Eurooppaan vietäväksi asti 1890-luvulla[10]. Lajia ei ole viljelty sitten 1920-luvun ja luonnossa se on uhanalainen[7]. Sierra Leonessa sitä ei oltu nähty vuoden 1954 jälkeen[11]. Kaupallisen viljelyn loppumiseen vaikuttivat heikot sadot ja tappio kilpailussa menestyksekkäämmän kongonkahvin kanssa[7].
- Coffea zanguebariae
Uhanalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailman villinä kasvavista 124:stä kahvipensaslajista ainakin 75 eli 60 % on eri tavoin uhanalaisia; luku sisältää 13 kriittisesti vaarantunutta ja 40 vaarantunutta lajia[3]. Myös arabica villinä kasvavassa muodossaan kuuluu uhanalaisiin lajeihin, mikäli ilmaston lämpeneminen otetaan huomioon[12].
35 lajia ei ole uhattuna[3]. 14:n tilanne on tuntematon[3]. Näistä 14:stä tuntemattomasta 9:ää ei ole tavattu vuoden 1940 jälkeen[3].
28 % lajeista ei tavata miltään suojelualueelta[3]. 45 % lajeista ei ole talletettu mihinkään siemenpankkiin[3]. Kaikkein uhanalaisimmista kahvilajeista vain alle neljäsosasta on varmuuskopio siemenpankissa[3]. Kahvin siemeniä ei voi säilöä kylmäkuivauksella, joka on siemenpankkien tavanomainen menetelmä[13].
Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taudit ja tuholaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahvipensaiden merkittävin tauti on lehtiruoste, jota aiheuttaa Hemileia vastatrix -niminen sieni[14]. Kahvinviljelijöiden toinen merkittävä vastustaja on kahvikuoriainen Hypothenemus hampei, joka syö kahvipuun marjoja[14].
Sopeutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahvin viljelijät pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen siirtymällä ilmastoltaan suopeampiin paikkoihin kuten korkeammalle; muuttamalla viljelytekniikoita kuten kastelua ja varjostusta; kehittämällä uusia lajikkeita tai ottamalla käyttöön uusia lajeja.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Erikoiskahviyhdistys ry: Kahvipensas seko.fi. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 8.5.2012.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ History and Etymology for Coffea Merriam-Webster Dictionary
- ↑ Kjær, Rasmus & Thomsen, Jens Henrik: Kahvia: Elämyksiä nautiskelijoille, s. 8. Suomentanut Annukka Kolehmainen. Hämeenlinna: Karisto, 2006. ISBN 951-23-4793-8.
- ↑ a b c d e f g h i j Eimear Nic Lughadha, Serene Hargreaves, Robert O’Sullivan, Justin Moat, Helen Chadburn, Aaron P. Davis: High extinction risk for wild coffee species and implications for coffee sector sustainability. Science Advances, 1.1.2019, nro 1, s. eaav3473. doi:10.1126/sciadv.aav3473. ISSN 2375-2548. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ a b c Aaron P. Davis, Roberta Gargiulo, Michael F. Fay, Daniel Sarmu, Jeremy Haggar: Lost and Found: Coffea stenophylla and C. affinis, the Forgotten Coffee Crop Species of West Africa. Frontiers in Plant Science, 2020, 11. vsk. doi:10.3389/fpls.2020.00616/full. ISSN 1664-462X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Finto: Kassu: Coffea arabica L. finto.fi. Viitattu 5.8.2022.
- ↑ Finto: Kassu: Coffea canephora Pierre ex A.Froehner finto.fi. Viitattu 5.8.2022.
- ↑ a b c d e f g Aaron P. Davis, Delphine Mieulet, Justin Moat, Daniel Sarmu, Jeremy Haggar: Arabica-like flavour in a heat-tolerant wild coffee species. Nature Plants, 2021-04, 7. vsk, nro 4, s. 413–418. doi:10.1038/s41477-021-00891-4. ISSN 2055-0278. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ a b Kahvipensaat – Coffea | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 4.8.2022.
- ↑ Finto: Kassu: Coffea liberica Hiern finto.fi. Viitattu 4.8.2022.
- ↑ Aaron P. Davis, Roberta Gargiulo, Michael F. Fay, Daniel Sarmu, Jeremy Haggar: Lost and Found: Coffea stenophylla and C. affinis, the Forgotten Coffee Crop Species of West Africa. Frontiers in Plant Science, 2020, 11. vsk. doi:10.3389/fpls.2020.00616/full#b21. ISSN 1664-462X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Aaron P. Davis, Roberta Gargiulo, Michael F. Fay, Daniel Sarmu, Jeremy Haggar: Lost and Found: Coffea stenophylla and C. affinis, the Forgotten Coffee Crop Species of West Africa. Frontiers in Plant Science, 2020, 11. vsk. doi:10.3389/fpls.2020.00616/full. ISSN 1664-462X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Justin Moat, Tadesse W. Gole, Aaron P. Davis: Least concern to endangered: Applying climate change projections profoundly influences the extinction risk assessment for wild Arabica coffee. Global Change Biology, 2019, nro 2, s. 390–403. doi:10.1111/gcb.14341. ISSN 1365-2486. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Helen Briggs: World's coffee under threat, say experts bbc.com. 17.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Ilmastonmuutos | Kahvi voi muuttua luksustuotteeksi lämpenevässä maailmassa – viidakosta löytynyt lajike voi vielä pelastaa rakkaan nautintoaineen Helsingin Sanomat. 4.8.2022. Viitattu 5.8.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kahvipensaat (Coffea)
- ITIS: Coffea (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Coffea (englanniksi)
- Flora of China: Coffea (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Coffea (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Genus Coffea (englanniksi)