Clem Burke
| Clem Burke | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Clement Anthony Bozewski |
| Syntynyt | 24. marraskuuta 1954 Bayonne, New Jersey, Yhdysvallat |
| Kuollut | 6. huhtikuuta 2025 (70 vuotta) |
| Ammatti | muusikko |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Clem Burke, Elvis Ramone |
| Aktiivisena | 1972–2025 |
| Tyylilajit | punk rock, new wave, hard rock, post-punk, garage rock, poprock |
| Soittimet | rummut |
| Yhtyeet | Blondie, Chequered Past, Iggy Pop, Joan Jett, Pete Townshend, Bob Dylan, The International Swingers, The Empty Hearts |
| Levy-yhtiöt | Chrysalis Records, RCA Records ja EMI |
| Aiheesta muualla | |
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Clem Burke (oik. Clement Anthony Bozewski, 24. marraskuuta 1954 Bayonne, New Jersey – 6. huhtikuuta 2025[1]) oli yhdysvaltalainen muusikko. Hän soitti rumpuja Blondie-yhtyeessä.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Clem Burke syntyi Clement Anthony Bozewskina 24. marraskuuta 1954 Bayonnessa New Jerseyssä.[2]
Burke oli 18-vuotiaana perustamassa Blondie-yhtyettä yhdessä Chris Steinin ja Debbie Harryn kanssa. Burke pysyi yhtyeessä sen ensimmäisen vaiheen ajan ja oli keskeisessä roolissa 1990-luvun lopun uudelleenkokoontumisessa.[2]
Blondien hajottua Burke soitti 1980- ja 1990-luvuilla rumpuja useiden yhtyeiden ja sooloartistien kanssa. Hän soitti muun muassa Pete Townshendin, Bob Dylanin, Eurythmicsin, The Plimsoulsin, Joan Jettin, Wanda Jacksonin ja Johnny Thundersin kanssa.[2] Hän soitti rumpuja myös Iggy Popin kokeellisella albumilla Zombie Birdhouse vuonna 1982.
Burke oli tavannut jo Blondie-aikoinaan ensimmäisen kerran kitaristi Steve Jonesin Lontoossa. 1980-luvun puolivälissä Burke ja Jones perustivat Chequered Past -yhtyeen, johon kuului myös Nigel Harrison (Blondien entinen basisti) ja näyttelijä-muusikko Michael Des Barres. Burke oli Chequered Past -yhtyeen rumpali vuosina 1982–1984.[2]
Burke tuurasi lyhyen aikaa vuonna 1987 rumpalina Ramones-yhtyeessä salanimellä Elvis Ramone. Levytyksiä Ramonesin kanssa ei ilmestynyt. Burke soitti sen jälkeen muiden entisten Ramonesin jäsenten kanssa syöpäsairaiden avustuskonserteissa. Hän soitti Eurythmicsin kanssa vuosina 1980–1988, oli mukana kolmella albumilla ja soitti Grammy-palkitulla ”Missionary Man” -kappaleella. Hän esiintyi myös Eurythmicsin kanssa Free Nelson Mandela -konsertissa vuonna 1988.[2]
Vuosina 2004 ja 2005 Burke nauhoitti ja kiersi Nancy Sinatran kanssa, ja vuoden 2006 alussa hän oli mukana Kathy Valentinen debyyttisooloalbumilla Light Years. Burke soitti vuonna 2006 myös Miss Derringerin albumilla Lullabies. Vuonna 2006 hänet otettiin Rock and Roll Hall of Fameen yhdessä muiden Blondien jäsenten kanssa.[2]
Burke oli vielä 2010-luvulla mukana Blondien paluulla ja soitti albumeilla Panic of Girls (2011) ja Pollinator (2017). Jälkimmäinen albumi piti Blondien kiertueella vuoteen 2022 asti. Burke soitti samaan aikaan myös useissa muissa yhtyeissä, kuten Johnny Thunders -tribuutissa L.A.M.F. Burken viimeinen esiintyminen Blondiessa oli kesäkuussa 2024 Belfastissa.[3]
Clem Burke kuoli syöpään 70-vuotiaana huhtikuussa 2025.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Drummer Clem Burke, the 'Heartbeat of Blondie,' Dead at 70 Rolling Stone. 7.4.2025. Viitattu 8.4.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Anders, Woody: Clem Burke Biography IMDb. Viitattu 31. 7. 2024.
- ↑ A. D. Amorosi: Clem Burke, Drummer for Blondie, Dies at 70 Variety. 7.4.2025. Variety Media, LLC. Viitattu 8.4.2025. (englanniksi)
- ↑ Blondie announce death of drummer Clem Burke faroutmagazine.co.uk. 7.4.2025. Viitattu 7.4.2025. (englanniksi)
| |
|---|---|
| Studioalbumit | |
| Kokoelmat |
|
| Livealbumit |
|
| Muuta | |