Clearing-kauppa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Clearing, suomeksi selvittely, on talouselämässä käytetty termi, joka voi tarkoittaa esimerkiksi[1]:

  • arvopaperikaupan jälkeistä arvopapereiden selvittelyä välittäjien kesken ja kaupan toteuttamista myyjän ja ostajan välillä
  • johdannaismarkkinoilla kauppojen selvittämistä siten, että selvitystoimintoa ylläpitävä yhtiö asettuu jokaisen sopimuksen toiseksi osapuoleksi
  • maan pankkien keskinäisistä sekeistä, pankkisiirroista ja pankkivekseleistä syntyneiden saatavien selvitystä
  • kahden maan välisten saatava- ja velkasuhteiden selvittelyä näiden keskuspankeissa.

Suomen ja Neuvostoliiton välinen clearing-kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi ja Neuvostoliitto sopivat vuonna 1950 kauppasuhteen, jota kutsuttiin clearing-kaupaksi. Kauppasuhde kesti aina vuoden 1991 alkuun asti. Kauppasuhteen loppuminen ja sen aikana kertynyt Neuvostoliiton velka Suomen valtiolle johti suurelta osin Suomen 1990-luvun alun lamaan.[2]

Suomi oli maksanut Neuvostoliitolle sotakorvauksia ja clearing -kauppasopimuksella pyrittiin vahvistamaan maiden välistä ystävyyttä kaupankäynnin avulla.[2] Vuodesta 1950 lähtien aina 1990-luvun alkuun asti Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli bilateraalinen clearing-kauppasopimus, joka tarkoitti pääpiirteissään sitä, että Suomen tuonti ja vienti Neuvostoliittoon oli yhtä suurta ja että viennistä saatu summa siirrettiin tuonnin ostoihin. Näin ollen vain tavara vaihtoi omistajaa. Tavaroiden hinnoista ja ostojen yhteishinnasta sovittiin erikseen vuosittain. Suomi toimitti Neuvostoliitolle jalostettuja tuotteita kuten vaatteita ja sai vastineeksi mm. raakaöljyä.[2]

Clearing-sopimuksen ansiosta Suomen teollisuus kehittyi, valtio vaurastui ja Suomen bruttokansantuote kasvoi. Suomi keskiluokkaistui ja siitä kasvoi sosiaali- ja hyvinvointivaltio. Työttömyys painui alle seitsemän prosentin.[2]

Varsinkin alkuun kaupasta oli Suomelle hyötyä, sillä Neuvostoliitto laski hintoja – esimerkiksi Suomesta ostettu Lada oli Neuvostoliitosta ostettua Ladaa halvempi - Suomeen saatiin halvalla tavaroita. Lisäksi lisääntynyt Neuvostoliiton ostopaine vaikutti Suomen vientiin ja loi työpaikkoja. Suomen vientituotteita Neuvostoliittoon olivat mm. laivat.lähde?

Neuvostoliiton aikaan tehdyistä kaupoista Venäjä jäi velkaa yli 600 miljoonaa euroa, jonka se maksoi pois elokuussa 2006.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/clearing/0 Taloussanomat Taloussanakirja
  2. a b c d Mennyttä etsimässä: Idänkaupan kääntöpuoli, Yle TV1, Production House. Uusinta esitetty TV1:ssä 31.8.2010
  3. http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2006/07/458363
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.