Citroën Jumper

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Citroën Relay)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Citroën Jumper on Citroënin vuodesta 1994 lähtien valmistama pakettiautomalli, joka korvasi Citroën C25:n. Jumper on lähes identtinen sisarmalliensa Fiat Ducaton ja Peugeot Boxerin kanssa. Ison-Britannian markkinoilla autoa myydään nimellä Citroën Relay.[1] Kuten sisarmerkkienkin mallit, Jumper on erityisen suosittu matkailuautojen alustana. Jumperia valmistetaan sisarmalliensa kanssa Italian Atessassa Sevel Surin tehtaalla.[2]

Citroën Jumper I (1994–2006)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Citroën Jumper I
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Italia
Valmistaja Citroën
Konserni PSA Peugeot Citroën
Valmistusvuodet 1994–2006
Muut nimet Citroën Relay
Korimalli pakettiauto
pikkubussi
lava-auto
Edeltäjä Citroën C25
Seuraaja Citroën Jumper II
Teknisesti samankaltaisia Fiat Ducato II
Peugeot Boxer I
Tekniset tiedot
Moottori R4
Iskutilavuus 1,9–2,8 l
Teho 68–144 hv
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti

Fiatin ja PSA-konsernin yhteisen hyötyajoneuvomalliston siirtyessä alkuvuodesta 1994 uuteen sukupolveen, vaihtoi Citroën mallinsa nimen C25:stä Jumperiksi. Vastaavasti Peugeot J5:stä tuli Boxer. Kolmikosta ainoastaan Fiat säilytti mallinsa alkuperäisen nimen Ducaton. Kolmikko valittiin Vuoden pakettiautoksi 1994.[3]

Valikoiman ainoa bensiinimoottori oli 2,0-litrainen (108 hv) kahdeksanventtiilinen SOHC, jossa oli monipisteruiskutus. Kaikki dieselmoottorit olivat SOHC-tyyppisiä. Jumperin valikoiman muodostivat 1,9 D (68 hv) ja TD (91 hv) sekä 2,5 D (85 hv) ja TD (102 hv). Viisivaihteisen manuaalivaihteiston lisäksi saatavana oli myös nelivaihteinen automaatti.

Lisävarusteina Jumperiin oli saatavilla muun muassa kuljettajan turvatyyny, ABS-jarrut ja ilmastointi.lähde?

2,5 TD muuttui vuonna 1998 suorasuihkutteiseksi, ja sen teho nousi 106 hevosvoimaan. Uusi moottori oli Ivecon 2,8 TD (120 hv), jossa siinäkin oli suorasuihkutus. Vanha 2,5 D poistui valikoimasta vuonna 1999.lähde?

Suurempia moottoriuudistuksia tehtiin vuonna 2000. Silloin kaikkiin moottoreihin tuli katalysaattorit ja 1,9 TD:n teho nousi 89 hevosvoimaan. Täysin uusia moottoreita olivat yhteispaineruiskutteiset 2,0 HDi (83 hv) ja 2,8 HDi (126 hv). 2,8 D poistettiin Jumperin ja Boxerin valikoimista, mutta Ducatoon se edelleen oli saatavana. 2,5 TD puolestaan poistui vuonna 2001.lähde?

Ensimmäisen sukupolven facelift-malli.

Kuljettajan turvatyyny oli vakiovarusteena alkuvuodesta 2001 lähtien.

Keväällä 2002 kaikki kolme sisarmallia kävivät läpi perusteellisen kasvojenkohotuksen. Jumperin keulalle tuli korinvärinen etusäleikkö, jossa oli aiempaa suurempi Citroënin logo. Myös puskurit vaihtuivat uudenmallisiin ja ajovalot olivat aikaisempaa suuremmat ja kirkaslasiset. Ajovalot oli nyt toteutettu nelivalojärjestelmällä eli lähi- ja kaukovaloille oli omat erilliset valaisimet. Sivuvilkuista tuli kolmionmuotoiset ja peräosassa takavaloja muutettiin hieman. Ulkopuolen tavoin myös ohjaamoa nykyaikaistettiin uudistamalla kojelauta ja ohjauspyörä täysin.[4]

Facelift-mallin Citroën Jumper -pikkubussi.

ABS-jarrut olivat moottorista riippuen vakio- tai lisävarusteena. Uusia lisävarusteita olivat matkustajan turvatyyny ja suurempitehoisten moottorien yhteydessä luistonestojärjestelmä. 2,0-litraisen bensiinimoottorin teho nousi 110 hevosvoimaan. Kaikki dieselmoottorit olivat nyt yhteispaineruiskutteisia. Valikoiman muodostivat 2,0 HDi (83 hv), 2,2 HDi (100 hv) ja 2,8 HDi (126 hv). 2,8-litraisesta tuli vuonna 2004 tarjolle myös 144-hevosvoimainen versio.lähde?

Citroën Jumper II (2006–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Citroën Jumper II
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Italia
Valmistaja Citroën
Konserni Groupe PSA
Valmistusvuodet 2006–
Muut nimet Citroën Relay
Korimalli pakettiauto
pikkubussi
lava-auto
Edeltäjä Citroën Jumper I
Teknisesti samankaltaisia Fiat Ducato III
Opel Movano C
Peugeot Boxer II
Ram ProMaster
Tekniset tiedot
Kuormatila 8–17 m³
Moottori R4
Iskutilavuus 2,2–3,0 l
Polttoaine diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 6-vaihteinen manuaali
Mitat
Pituus 4 963–6 363 mm
Akseliväli 3 000–4 035 mm
Korkeus 2 254–2 764 mm

Kolmannen sukupolven mallistosta ensimmäisenä esiteltiin Jumper toukokuussa 2006, sitä seurasi kesäkuussa Boxer ja myöhemmin samana vuonna uusi Ducato.lähde? Vuoden 2013 alussa esiteltiin Pohjois-Amerikan markkinoille suunnattu Ram ProMaster, jota valmistaa Fiat Chrysler Automobilesin tytäryhtiö Ram Trucks. Auto on erilaista moottorivalikoimaa lukuun ottamatta muuten käytännössä sama kuin Euroopassa myytävät mallit. Vuonna 2021 esiteltiin uusi Opel Movano, joka on Ducaton, Jumperin ja Boxerin sisarmalli. Aiemmin Movano oli pohjautunut Renault Masteriin, mutta Opelin yhteistyöhanke pakettiautojen kehityksestä Renault’n kanssa päättyi valmistajan siirryttyä General Motorsilta ranskalaisen PSA-konsernin omistukseen.

Jumperiin on saatavana kolme eripituista akseliväliä, neljä kokonaispituutta ja kolme korikorkeutta. Kuormatilaa on korimallista riippuen 8–17 kuutiometriä.[5]

Bensiinimoottoreista luovuttiin ja kaikki dieselmoottorit ovat DOHC-tyyppisiä ja 16-venttiilisiä. Aluksi saatavana oli 2,2- (100 hv), 2,3- (120/130 hv) ja 3,0-litraiset (155 hv) HDi:t. 2,2-litrainen moottori on peräisin Fordilta, muut ovat Ivecon valmistamia.lähde?

Vuonna 2011 kaikkia kolmea sisarmallia uudistettiin kevyesti. Ulkoasuun varsinaisia muutoksia ei tehty, mutta sisätiloissa kojelaudan keskikonsoli vaihtui uuteen ja materiaalien laatutasoa parannettiin. Moottorivalikoimassa 2,2 HDi:n tehovaihtoehdot muuttuivat 100-, 130- ja 150-hevosvoimaisiksi ja uuden 3,0-litraisen teho oli 175 hevosvoimaa.lähde?

Toisen sukupolven facelift-malli.

Vuonna 2014 Jumper sisarmalleineen koki kasvojenkohotuksen. Keulan ilmettä nykyaikaistettiin uusilla ajovaloilla, etusäleiköllä ja -puskurilla, lisäksi myös takavaloihin tehtiin pieniä muutoksia. Uusien ajovalojen yhteyteen tuli saataville myös LED-päiväajovalot. Ohjaamon istuimia paranneltiin ja lisävarusteeksi tuli saataville viisituumainen kosketusnäyttö, jonka kautta ohjataan radiota ja peruutuskameraa. Vakionopeudensäädin tuli myös vakiovarusteeksi. Teknisinä parannuksina jarrut ovat valmistajan mukaan aikaisempaa tehokkaammat ja koriin lisättiin terästä vääntöjäykkyyden parantamiseksi.[6]

Ducato koki vuonna 2021 toisen kasvojenkohotuksen, jossa se sai muun muassa lukuisia uudistuksia sisustaan ja uusia aktiivisia turvavarusteita,[7] mutta muut sisarmallit jäivät paitsi näistä uudistuksista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Citroën Relay review Auto Express. 29.5.2014. Viitattu 30.9.2015. (englanniksi)
  2. Automallien valmistusmaat – PSA-konserni Ajovalo.net. Viitattu 15.2.2016.
  3. Winners – 1994 Van of the Year. Viitattu 13.10.2019. (englanniksi)
  4. Citroën Jumper/Relay Citroënët. Viitattu 10.8.2016. (englanniksi)
  5. Citroën-hyötyajoneuvot-esite, s. 22–24. Automobiles Citroën S.A., 8/2014.
  6. IS koeajoi: Uusi Peugeot Boxer – koriin lisätty terästä Ilta-Sanomat. 6.3.2015. Viitattu 15.11.2020.
  7. Koeajo: uudistunut Fiat Ducato etenee väännöllä kohti automaatiota Moottori. 15.12.2021. Viitattu 17.7.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]