Cieszyn

Cieszyn
lippu	vaakuna
Cieszyn
Koordinaatit: 49°44′54″N, 18°37′59″E
Valtio	Puola
Voivodikunta	Sleesia
Kaupunginoikeudet	1155
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Gabriela Staszkiewicz
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	28.69 km²
Korkeus	310 m
Väkiluku (2023)  (arvio)	32,947
– Väestötiheys	1,152 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
Postinumero	43-400
Suuntanumero(t)	+48 33
Motto:	Amore et non dolore
www.cieszyn.pl
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Cieszyn (saks. Teschen, tšek. Těšín, sleesiaksi Ćeszyn) on rajakaupunki Etelä-Puolassa Olza-joen itärannalla ja Cieszynin piirikunnan hallinnollinen keskus Sleesian voivodikunnassa. Kaupungissa on 33 500 asukasta (joulukuussa 2021). Se sijaitsee vastapäätä Český Těšíniä Tšekin tasavallassa. Molemmat kaupungit kuuluivat historiallisesti Cieszynin Sleesiaan ja muodostivat aiemmin Cieszynin herttuakunnan pääkaupungin yhtenäisenä kaupunkina. Vuonna 1802 Larisch-Mönichin linnaan perustettu Cieszynin Sleesian museo (Pałac Laryszów, Muzeum Śląska Cieszyńskiego) on Puolan ensimmäinen museo.

Maantiede

Kaupunki sijaitsee Olza-joen varrella, joka on Oder-joen sivujoki ja muodostaa rajan Tšekin tasavallan kanssa. Cieszyn oli Cieszynin Sleesian historiallinen sydän, joka oli Ylä-Sleesian kaakkoisin osa. Ensimmäiseen maailmansodan päättymiseen asti se oli Cieszynin herttuan hallintopaikka.

Vuonna 1920 Cieszynin Sleesia jaettiin kahden uuden valtion, Puolan ja Tšekkoslovakian, kesken, ja Cieszynin pienemmät läntiset esikaupungit liitettiin Tšekkoslovakiaan uutena kaupunkina nimeltä Český Těšín. Suurempi osa kaupungista liitettiin Puolaan Cieszyninä. Kolme siltaa yhdistää kaksoiskaupungit. Puolan ja Tšekin liityttyä Euroopan unioniin ja sen passittomaan Schengen-alueeseen, rajatarkastukset poistettiin ja asukkaat saattoivat liikkua vapaasti rajan yli. Puolalaisen ja tšekkiläisen kaupungin osien yhteenlaskettu väkiluku oli 61 201 asukasta. Cieszyn on Puolan valtatie 1:n (Droga krajowa nr 1) eteläinen päätepiste, joka johtaa Gdańskiin Itämeren rannikolla.

Kaupunki yhdisti sekä puolalaisia että vanha-itävaltalaisia piirteitä rakennustyylissään. Useiden suurten tulipalojen ja sitä seuranneiden jälleenrakennusten (viimeisin 1700-luvun lopussa) seurauksena viehättävää vanhaakaupunkia kutsutaan joskus Pikku-Wieniksi. Muinaisen linnan ainoa säilynyt osa on 1300-luvulta peräisin oleva neliskulmainen torni ja 1000-luvulta peräisin oleva romaaninen kappeli.

Historia

Alueella oli länsislaavilaisia kansoja ainakin 700-luvulta lähtien. Legendan mukaan vuonna 810 kolme ruhtinaan poikaa – Bolko, Leszko ja Cieszko – tapasivat täällä pitkän vaelluksen jälkeen, löysivät lähteen ja päättivät perustaa uuden asutuksen. He nimesivät sen Cieszyniksi sanasta "cieszym się" ("Olemme iloisia"). Tämä lähde löytyy nykyiseltä Trzech Braci -kadulta ("Kolmen veljeksen katu").

Vuonna 1905 rakennettu Cieszynin käräjäoikeus on erinomainen esimerkki kaupungin pitkästä vauraudesta ja sen vaikutuksesta arkkitehtuuriin.

Alue liitettiin syntymässä olevaan Puolan valtioon 900-luvulla. Kaupunki oli Cieszynin herttuakunnan pääkaupunki vuodesta 1290 alkaen, ja sitä hallitsi Piast-suku vuoteen 1653 asti, minkä jälkeen Habsburgit hallitsivat sitä Itävallasta käsin vuoteen 1918 saakka. Teschenissä Maria Teresia ja Fredrik II allekirjoittivat toukokuussa 1779 Teschenin rauhansopimuksen, joka päätti Baijerin perimyssodan. 1800-luvulla Teschen tunnettiin etnisestä, uskonnollisesta ja kulttuurisesta monimuotoisuudestaan, jossa asui enimmäkseen saksalaisia, puolalaisia, juutalaisia ja tšekkejä. Kaupungissa oli myös pieni valakialainen yhteisö sekä unkarilainen yhteisö, joka koostui pääasiassa upseereista ja virkamiehistä.

Kaupunki jaettiin heinäkuussa 1920 Spa-konferenssissa, joka oli Versailles'n sopimuksen luoma elin, jättäen puolalaisen vähemmistön Tšekkoslovakian puolelle. Sen pienemmät läntiset esikaupungit muodostivat nykyisen Český Těšínin kaupungin Tšekin tasavallassa. Kahden kylän liittäminen Cieszyniin tapahtui välikaudella: Błogocice vuonna 1923 ja Bobrek vuonna 1932. Vuoden 1920 jälkeen monet saksalaiset muuttivat pois, kun taas monet puolalaiset muuttivat Tšekkoslovakian alueelta.

Cieszyn ja Český Těšín yhdistettiin jälleen lokakuussa 1938, kun Puola liitti Trans-Olzan alueen ja Český Těšínin. Saksan ja Neuvostoliiton yhteisen Puolan hyökkäyksen jälkeen syyskuussa 1939 Cieszyn miehitettiin Saksan toimesta vuoteen 1945 saakka. Vuosina 1939–1940 saksalaiset suorittivat joukkopidätyksiä paikallisten puolalaisten keskuudessa osana tuhoavaa Intelligenzaktion-kampanjaa.

Toisen maailmansodan jälkeen Puolan ja Tšekkoslovakian raja palautettiin vuoden 1920 mukaiseen asemaan. Suurin osa saksalaisista pakeni tai karkotettiin Potsdamin sopimuksen mukaisesti, ja heidät korvattiin puolalaisilla, jotka oli karkotettu Neuvostoliiton liittämiltä Puolan alueilta. Erityinen komitea poisti kaupungista entisen saksalaisen läsnäolon merkit.

19. heinäkuuta 1970 viisi cieszyniläistä palomiestä kuoli, kun silta, jolla he olivat, romahti Olza-jokeen tulvan vuoksi. Vuonna 1977 Boguszowice, Gułdowy, Kalembice, Krasna, Mnisztwo ja Pastwiska liitettiin Cieszyniin ja Marklowiceen.

Kulttuuri

1700-luvulta lähtien Cieszynin Sleesiasta tuli tärkeä puolalaisen protestantismin keskus, kun Jeesuksen kirkko rakennettiin ainoaksi ylä-Sleesiassa. Nykyään Cieszynissä järjestetään myös Cieszynin kesäelokuvafestivaali, joka on yksi vaikutusvaltaisimmista elokuvafestivaaleista Puolassa. Siellä pidetään myös aiemmin perustettu tšekki-puola-slovakki-elokuvafestivaali.

Teollisuus

Cieszyn on tärkeä sähkömekaanisen teollisuuden keskus. Siellä sijaitsevat Olza Cieszyn -makeistehdas (jossa valmistetaan tunnettuja Prince Polo -vohveleita) ja Brackie-panimo, jossa pannaan Żywiec Porteria. Monen asukkaan pääasiallinen tulonlähde on kauppa Tšekin tasavallan kanssa ja vähittäiskauppa, joka liittyy kahden Olza-joen yli kulkevan sillan liikenteeseen Český Těšíniin. Aiemmin kaupungissa oli useita huonekalutehtaita.

Liikenne

Tieliikenne

Cieszyn sijaitsee Euroopan etelä–pohjoissuunnassa kulkevalla kauttakulkureitillä, kansainvälisen tien E75 varrella, tarkemmin sanottuna moottoritien S52 varrella. Sen alueella sijaitsi 21. joulukuuta 2007 saakka kolme maantieliikenteen rajanylityspaikkaa Tšekin suuntaan, joista Cieszyn-Boguszowice oli suurin Puolan ja Tšekin rajan maantierajanylityspaikka. Nämä rajanylityspaikat lakkautettiin Schengenin sopimuksen voimaantulon myötä.

Kaupungin katuverkko oli hyvin kehittynyt, mutta Cieszynin vanhankaupungin alueella liikennettä rajoitettiin huomattavasti. Pieni määrä pysäköintipaikkoja pakotti viranomaiset perimään pysäköintimaksuja keskustassa.

Linja-autoliikenne

Cieszynissä seutuliikenteen linja-autoverkosto on hyvin kehittynyt. Toukokuun 2012 loppuun asti suuri linja-autoasema palveli piiri- ja maakuntaliikennettä. Yhteyksiä hoitivat pääasiassa PKS Cieszyn ja PKS-yritykset muista kaupungeista (esimerkiksi Krakovasta ja Pszczynasta).

28. huhtikuuta 2018 avattiin kunnostettu juna- ja linja-autoasema.

Raideliikenne

Juna- ja linja-autoasema.

Cieszynin rautatieasema avattiin 1. helmikuuta 1869, kun Koszycko-Bogumińska-rata johdettiin sinne. Vuonna 1888 avattiin Kojetínista (Moravia) Bielskoon kulkeva rata (Moravian–Sleesian kaupunkien rata), jolloin Cieszynista tuli merkittävä rautatiesolmu Itävallan Sleesiassa.

Vuonna 1909 kaupungin viranomaiset päättivät sähköraitiovaunun käyttöönotosta. Se aloitti liikennöinnin 12. helmikuuta 1911, kuljettaen matkustajia rautatieasemalta Olzan sillan yli kaupungin toiselle puolelle.

Cieszynin Sleesian jaon jälkeen 28. heinäkuuta 1920 rautatieasema siirtyi Tšekkoslovakian puolelle. Puolelle Puolaa jäi ainoastaan Cieszyn-Bobrówkan seisake. Rajanylityspaikaksi perustettiin Olzan ylittävä rautatiesilta. Seisake laajennettiin rautatieaseman tasoiseksi.

Vuonna 1929 aloitettiin Cieszyn–Zebrzydowice-rajan rakentaminen, ja se avattiin 10. syyskuuta 1934. Marraskuussa 1938 Tšekkoslovakian puolella ollut asema liitettiin väliaikaisesti Puolaan.

Ensimmäinen tavarajuna saapui sodan jälkeen asemalle 17. lokakuuta 1945, ja säännöllinen liikenne Bielskon suuntaan aloitettiin 19. lokakuuta.

Cieszyn–Český Těšín-osuutta, joka oli henkilöliikenteen käytössä ainoastaan vuosina 1946–1951, sähköistettiin vuonna 1994.

10. tammikuuta 2009 henkilöliikenne Cieszynin ja Bielskon välillä keskeytettiin, ja 13. joulukuuta 2009 lopetettiin yhteydet Tšekin Cieszynin sekä junayhteydet Cieszynistä Katowiceen Goleszówin kautta.

13. joulukuuta 2015 alkaen aloitettiin paikallisjunaliikenne Cieszynistä Frýdek-Místekiin, jota operoi České dráhy dieselmoottorivaunulla.

Nähtävyydet

Głęboka Street, yksi kaupungin keskustan kaduista.

• Romaneski Pyhän Nikolauksen kappeli (Kaplica św. Mikołaja, 1000-luvulta), kuvattu nykyisessä 20 złotyn setelissä.
• Jäännökset Piast-suvun linnasta:
  • Piastin linnan torni (Wieża Piastowska, pääosin 1300-luvulta)
  • Goottilainen Pyhän Maria Magdalenan kirkko (Kościół Marii Magdaleny, 1200-luvulta), Cieszynin Piast-suvun hautapaikka
• Vanhankaupungin aukio (Rynek)
  • porvaristotalot (1400–1800-luvuilta)
  • Raatihuone (Ratusz, varhainen 1800-luku)
• Entinen rahapaja (1700-luku)
• Jeesuksen luterilainen kirkko (1700-luku)
• Cieszynin Sleesian museo entisessä Larischin palatsissa (Pałac Laryszów, Muzeum Śląska Cieszyńskiego, Puolan ensimmäinen museo)
• Linnapanimo (Browar Zamkowy, 1846)
• Habsburgin palatsi Cieszynissä
• Bonifratresin luostari (1700-luku)
• Jeesuksen protestanttinen kirkko (Kościół Jezusowy), jossa barokkitorni ja neljän evankelistan patsaat alttarin yläpuolella elävöittävät yksinkertaista sisustusta.
• Pyhän Ristin kirkko

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cieszyn Wikimedia Commonsissa

• Cieszyn Silesia museo (Muzeum Śląska Cieszyńskiego)