Christa Ludwig

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Christa Ludwig vuonna 2015.

Christa Ludwig (16. maaliskuuta 1928 Berliini, Saksa24. huhtikuuta 2021 Klosterneuburg, Itävalta[1][2]) on saksalainen mezzosopraano joka on menestynyt sekä oopperalaulajana että lied-tulkkina. Hänen uransa ulottui 1940-luvun loppupuolelta 1990-luvun alkuun.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ludwig syntyi Berliinissä musikaaliseen perheeseen: hänen isänsä Anton Ludwig oli tenori ja oopperanjohtaja, ja hänen äitinsä Eugenie Besalla-Ludwig esiintyi mezzosopraanona Aachenin oopperassa, kun Herbert von Karajanin toimi sen johtajana. Ludwigin ensimmäinen laulunopettaja oli hänen äitinsä, joka oli joutunut luopumaan omasta urastaan.

Vuonna 1946 Ludwig debytoi 18-vuotiaana Lepakon ruhtinas Orlovskyn roolissa Frankfurtin oopperassa, jossa hän lauloi vuoteen 1952. Vuosina 1952–1954 hän kuului Darmstadtin oopperan ja kauden 1954–1955 Hannoverin valtionoopperan solistikuntaan. Liityttyään vuonna 1955 Wienin valtionoopperaan Ludwigista tuli yksi sen keskeisistä taiteilijoista yli kolmenkymmenen vuoden ajaksi. Ensiesiintymisensä Salzburgin festivaaleilla hän teki vuonna 1954 Figaron häiden Cherubinona, ja esiintyi sen jälkeen säännöllisesti vuoteen 1981 asti. Vuonna 1966 hän teki ensiesiintymisensä Bayreuthissa Tristanin ja Isolden Brangänen roolissa.[3]

Yhdysvalloissa Ludwig esiintyi ensi kerran Così fan tutten Dorabellana Lyric Opera of Chicagossa vuonna 1959. Samana vuonna hän debytoi myös Metropolitanissa Cherubinona. Hän esiintyi siellä säännöllisesti aina vuoteen 1990 asti. Covent Gardenin ensiesiintyminen oli vuonna 1969 Aidan Amneriksena.[3] Suomessa Ludwig vieraili muutamia kertoja vuodesta 1981 lähtien, muun muassa Helsingin Juhlaviikoilla.[4]

Ludwigin äänen kehittyminen salli hänen siirtyä lyyrisistä ja spinto-mezzosopraanotehtävistä myös dramaattisiin rooleihin. Hänen valtava repertuaarinsa kattoi lopulta laajan valikoiman erilaisia rooleja: Carmen, Marschallin (Der Rosenkavalier), Ulrica (Naamiohuvit), Beethovenin Leonore (Fidelio), Monteverdin Octavia (L’Incoronazione di Poppea), Dido (Troijalaiset), Kundry (Parsifal) sekä Klytemnestra (Elektra). Hän esiintyi jopa sopraanorooleissa, kuten Verdin Lady Macbethina (Macbeth) ja Straussin Dyerin vaimona (Nainen vailla varjoa).

Oopperaesiintymisien ohella Ludwig toimi myös lied-laulajana ja konserttisolistina. Hänen tulkintojaan Schubertin, Schumannin, Brahmsin, Wolfin, Mahlerin ja Straussin liedeistä arvostetaan suuresti. Hän esiintyi myös Bach-laulajana ja levytti useimmat tämän keskeisistä teoksista.[3]

Vuosina 1957–1970 Ludwig oli naimisissa bassobaritoni Walter Berryn kanssa; pari esiintyi usein yhdessä. Vuonna 1972 hän solmi avioliiton ranskalaisen näyttelijän Jean-Emile Deiberin kanssa.[3]

Ludwig piti sarjan jäähyväiskonsetteja eri kaupungeissa vuosina 1993–1994. Hänen viimeinen esiintymisensä Metropolitanissa oli Frickan roolissa oopperassa Die Walküre.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Renowned opera singer Christa Ludwig dies aged 93 France 24. 25.4.2021. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  2. Mezzo-soprano Christa Ludwig dies at 94 CTPost. 25.4.2021. Hearst. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  3. a b c d e Oron, Aryeh: Christa Ludwig (Mezzo-soprano) 29.5.2017. Bach Cantatas. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  4. Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 237. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ludwig, Christa: ...und ich wäre so gern Primadonna geworden: Erinnerungen. Unter Mitarbeit von Peter Csobádi. Berlin: Henschel Verlag, 1994. ISBN 3-89487-191-1.
  • Ludwig, Christa: „Leicht muss man sein“: Erinnerungen an die Zukunft. Aufgezeichnet von Erna Cuesta und Franz Zoglauer. Wien: Amalthea Verlag, 2018. ISBN 978-3-99050-122-1.