Chris Weidman

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chris Weidman
Weidman punnituksessa kesäkuussa 2011
Weidman punnituksessa kesäkuussa 2011
Henkilötiedot
Syntynyt 17. kesäkuuta 1984 (ikä 35)
Baldwin, New York
Kansalaisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Vapaaottelija
Lempinimi The All American
Aktiivisena 2009–
Pituus 188 cm
Paino 84 kg
Kätisyys oikea
Taistelutyyli vapaapaini, nyrkkeily, brasilialainen jujutsu[1]
Seura Serra-Longo Fight Team
Tilastot
Ottelut 17
Voitot 14
– tyrmäyksellä 6
– luovutuksella 4
– päätöksellä 4
Tappiot 3
– tyrmäyksellä 3
chrisweidman.com

Chris Weidman (s. 17. kesäkuuta 1984 Baldwin, New York) on yhdysvaltalainen vapaaottelija ja UFC:n entinen keskisarjan mestari. Ennen vapaaottelu-uraansa Weidman oli yksi Yhdysvaltain parhaista yliopistopainijoista. Hän opiskeli Hofstran yliopistossa.

Vapaaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ring of Combat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weidman aloitti vapaaottelu-uransa Ring of Combat -promootiossa, jossa hänen ensimmäinen ottelu käytiin 20. helmikuuta 2009. Weidman voitti ensimmäisen ottelunsa Reubem Lopesia vastaan kimuralla ensimmäisessä erässä.[2] Huhtikuussa hän otteli toisen kamppailunsa Mike Stewartia vastaan, jonka Weidman voitti ensimmäisessä erässä teknisellä tyrmäyksellä lyönnein.

Keskisarjan mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo kolmannessa ottelussaan Weidman pääsi ottelemaan Ring of Combatin keskisarjan mestaruudesta. Hallitseva mestari Uriah Hall oli vasta voittanut tuolloin vapaana olleen mestaruuden ja oli määrä puolustaa sitä ensimmäistä kertaa Weidmania vastaan. 24. syyskuuta 2010 käyty kamppailu päättyi ensimmäisessä erässä Weidmanin voittoon teknisellä tyrmäyksellä.

3. joulukuuta 2010 Weidman puolusti mestaruuttaan ensimmäisen kerran Valdir Araújoa vastaan. Weidman voitti kolmieräisen kamppailun tuomuoriäänin. Mestaruuden jälkeen Weidman sai useita tarjouksia eri vapaaotteluorganisaatioilta ja oli aluksi lähimpänä allekirjoittaa sopimuksen Bellatorin kanssa, mutta epäselvien sopimusehtojen vuoksi Weidman ei suostunut sopimukseen.[3] Hän sai sitä vastoin sen jälkeen tarjouksen UFC:ltä.

UFC[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weidman otteli ensi kerran UFC:ssä 3. maaliskuuta 2011 Alessio Sakaraa vastaan, korvattuaan loukkaantuneen Rafael Natalin. Hän voitti kamppailun tuomariäänin (30–27, 30–27, 30–27). Toisessa ottelussa Weidman voitti Jesse Bongfeldtin ensimmäisessä erässä giljotiinikuristuksella. Hänet palkittiin suorituksestaan Illan luovutus bonuksella. Marraskuussa 2011 Weidman kohtasi Tom Lawlorin, jonka hän voitti myös kuristuksella ensimmäisessä erässä.

2012 Weidman kohtasi Demian Maian tammikuussa ja voitti kamppailun tuomariäänin (29–28, 30–27, 29–28). Heinäkuussa hän kohtasi vuoden toisessa ottelussaan Mark Muñozin, jonka Weidman voitti tyrmäyksellä toisessa erässä kyynärpää lyönnein. Voitto palkittiin myös Illan tyrmäys bonuksella.

Keskisarjan mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weidman oli lähes vuoden poissa ottelemisesta loukkaantumisten ja Hurrikaani Sandyn vuoksi. 6. heinäkuuta 2013 hän kohtasi Anderson Silvan keskisarjan mestaruudesta UFC 162 -tapahtumassa MGM Grand Garden Arenalla. Weidman päätti Silvan noin seitsemän vuotta kestäneen mestaruuskauden tyrmäyksellä toisessa erässä, kun Weidman yllätti Silvan pelleilemässä ja löi hänet maihin. Weidman uransa kymmennenessä vapaaottelussaan UFC:n keskisarjan mestaruuden. Se oli samalla hänen kuudes ottelu UFC:ssä. Weidman palkittiin myös Illan tyrmäys bonuksella, joka oli hänen toinen.

Heinäkuussa 2013 UFC:n puheenjohtaja Dana White ilmoitti Weidmanin ja Silvan välisen uusintaottelun käytävän UFC 168 -tapahtumassa joulukuussa 2013. Silva oli edellisen ottelun tapaan vedonlyönnin suosikki. Toisin kuin ensimmäisessä kohtaamisessa tällä kertaa Silva ei ryhtynyt pelleilemään, Weidman onnistui kuitenkin pudottamaan Silvan kertaalleen ensimmäisessä erässä. Ratkaisu tapahtui toisessa erässä, kun Weidman torjui Silvan alapotkun polvellaan, jonka myötä Silvan pohjeluu ja sääriluu menivät poikki. Tuomarina ollut Herb Dean päätti kamppailun saman tien ja Weidman julistettiin voittajaksi teknisellä tyrmäyksellä.

Weidman puolusti mestaruuttaan toisen kerran toista brasilialaista Lyoto Machida vastaan, joka oli siirtynyt keskisarjaan noin vuotta aikaisemmin. Kamppailu käytiin UFC 175 -tapahtumassa heinäkuussa 2014. Weidman onnistui puolustamaan mestaruuttaan voitettuaan kamppailun tuomariäänin (49-45, 48-47, 49-46). Ottelu palkittiin myös Illan kamppailu bonuksella.

Kolmannen kerran Weidman puolusti mestaruuttaan jälleen brasilialaista vastaan Vitor Belfortia, joka oli otellut edellisen kerran keskisarjan mestaruudesta 2011 Anderson Silvaa vastaan. Weidman kohtasi Belfortin toukokuussa 2015 ja voitti kamppailun ensimmäisessä erässä teknisellä tyrmäyksellä. Weidman palkittiin ottelun jälkeen Illan suoritus bonuksella.

Mestaruuden menettäminen ja tappioputki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weidman menetti mestaruutensa joulukuun 2015 UFC 194 -tapahtumassa entiselle Strikeforce-mestarille Luke Rockholdille[4]. Weidman tyrmättiin ottelun neljännessä erässä, kun Rockhold onnistui kaatamaan hänet mattoon epäonnistuneen potkun jälkeen ja sai lyönnein voiton teknisellä tyrmäyksellä. Weidman kärsi näin vapaaottelu-uransa ensimmäisen tappion[5]. Kaksikon välinen ottelu palkittiin Illan kamppailu -bonuksella.

Weidmanin oli määrä kohdata Rockhold uusintaottelussa kesäkuussa 2016 UFC 199 -tapahtumassa, mutta joutui jättämään kamppailun väliin toukokuussa sattuneen välilevynpullistuman vuoksi.[6] Syyskuussa 2016 Weidman allekirjoitti kuuden ottelun sopimuksen UFC:n kanssa ja kohtasi marraskuussa 2016 olympiatason painijan Yoel Romeron, joka oli voittanut kaikki seitsemän kamppailua UFC:ssä. Weidman hävisi ottelun teknisellä tyrmäyksellä Romeron osuttua häntä hyppypolvipotkulla päähän kolmannen erän alussa.

Weidmanin tappioputki sai jatkoa, kun hän kohtasi Gegard Mousasin huhtikuussa 2017. Mousasi osui polvella Weidmania päähän kahdesti toisessa erässä, kun Weidmanin kädet olivat lähellä mattoa. Tuomari keskeytti kamppailun luultuaan jälkimmäisen osuman olleen laiton. Weidman annettiin toipua, mutta tuomarin katsottua sillä välin uusintana tapahtumaa videolta osuma katsottiin olevan laillinen. Lääkärit eivät antaneet Weidmanin jatkaa kamppailua ja Mousasi julistettiin voittajaksi teknisellä tyrmäyksellä. Heinäkuussa 2017 Weidman kohtasi Kelvin Gastelumin UFC on Fox: Weidman vs. Gastelum -tapahtumassa. Hän onnistui katkaisemaan kolmen ottelun tappioputkensa voittamalla Gastelumin käsitriangelikuristuksella kolmannessa erässä.[7]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NCAA

  • NCAA Division I All-American mestaruus (2006, 2007)
  • NCAA Division I 197 lb: 6. sija Hofstra yliopistossa (2006)
  • NCAA Division I 197 lb: 3. sija Hofstra yliopistossa (2007)

NJCAA

  • NJCAA All-American Team (kahdesti)

Vapaaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UFC

  • Keskisarjan mestaruus (kerran, puolusti kolmesti)
  • Illan kamppailu (kahdesti)
  • Illan tyrmäys (kahdesti)
  • Illan suoritus (kerran)
  • Illan luovutus (kerran)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Chris "The All American" Weidman mma-core.com Viitattu 19.8.2014 (englanniksi)
  2. ROC 23 - Ring of Combat 23 sherdog.com 20.2.2009 Viitattu 13.2.2016 (englanniksi)
  3. UFC top contender Weidman nearly signed with Bellator before contract flap 21.5.2013 Viitattu 25.7.2017 (englanniksi)
  4. Schlinsky, Alex: UFC 194 results: What's next fight for Luke Rockhold? MMAmania.com. 13.12.2015. Viitattu 19.12.2015. (englanniksi)
  5. Bohn, Mike: Former champ Chris Weidman on first career loss: It was what 'I needed and deserved' MMAjunkie. 15.12.2015. Viitattu 19.12.2015. (englanniksi)
  6. Chris Weidman out of UFC 199; promotion looking for replacement mmafighting.com 17.5.2016 Viitattu 29.4.2017 (englanniksi)
  7. UFC on FOX 25 Aftermath: Chris Weidman’s redemption mmafighting.com 23.7.2017 24.7.2017 (englanniksi)