Chrístos Papanikoláou

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chrístos Papanikoláou
Chrístos Papanikoláou vuonna 1966.
Chrístos Papanikoláou vuonna 1966.
Henkilötiedot
Syntynyt25. marraskuuta 1941 (ikä 82)
Tríkala, Kreikka
Kansalaisuus Kreikka
Uran tiedot
Pituus 182 cm
Laji seiväshyppy
Seura GS Trikalon
Panathinaikos
Kilpauran kesto 1960-1977
Saavutukset
Paras sijoitus maailmanrankingissa [1]Maailmantilastossa
seiväshypyssä :
1965: 10. (492)
1966: 11. (505)
1967: 3. (530)
1968: 5. (535)
1969: 8. (525)
1970: 1. (549)
1971: 4. (535)
1972: 9. (540)
Ennätykset Seiväshyppy 549 cm (1970)
Mitalit
Maa:  Kreikka
Miesten yleisurheilu
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Budapest 1966 seiväshyppy
Universiadit
Hopeaa Hopeaa Torino 1970 seiväshyppy

Chrístos Papanikoláou (kreik. Χρήστος Παπανικολάου, 25. marraskuuta 1941 Tríkala, Kreikka) on entinen kreikkalainen seiväshyppääjä, joka piti hallussaan seiväshypyn ME:tä hallussaan tuloksella 549 cm lokakuusta 1970 huhtikuuhun 1972. Hän kuului vähemmistönä seiväshyppääjissä olevaan vasenkätisten joukkoon.

Nousu seiväshypyn kansainväliselle huipulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Papanikoláou aloitti urheilu-uran kotiseutunsa Tríkalan paikallisessa seurassa ja siirryttyään opiskelemaan Ateenaan urheiluakatemiaan hän siirtyi Panathinaikos-seuraan. Ensimmäisen Kreikan seiväshyppymestaruuden hän saavutti vuonna 1961. Kansainvälisissä suurkisoissa hän oli ensi kerran vuoden 1962 Belgradin EM-kisoissa, joissa hän ei selviytynyt vielä loppukilpailuun tuloksellaan 420 cm. Voitto meni tuolloin Suomen Pentti Nikulalle tuloksella 480 cm.[2] Vuoden 1964 Tokion olympialaisissa hän selvitti karsinnat tuloksella 460 cm, mutta loppukilpailussa tulos jäi aloituskorkeuteen 440 cm sijoituksen ollessa 18.[3] Vuoden 1965 kesäkuussa Papanikoláou paransi Kreikan ennätystään 473 cm:stä 492:een, jolla tuloksella hän nousi maailman vuositilastossa ensimmäisen kerran 10 parhaan joukkoon.[4] Hän saavutti hieman yllättäen hopeaa vuoden 1966 EM-kisoissa Budapestissä tuloksella 505 cm Itä-Saksan Wolfgang Nordwigin voittaessa.[2] Samana vuonna hän voitti myös Balkanin mestaruuden tuloksella 5 metriä.

Maailman huipuksi Amerikan yliopistokoulutuksella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavana vuonna eli vuodesta 1967 alkaen hän siirtyi Yhdysvaltoihin Kaliforniaan San Josen valtionyliopistoon, jossa hänen valmentajakseen tuli Lloyd (Bud) Winter.[5] Hän kilpaili kuitenkin kesäkaudet kotimaassaan ja saavutti vuonna 1967 Välimeren kisojen seiväsmestaruuden Tunisissa.[6] Lokakuussa 1967 Meksikon olympialaisten esikisoissa Papanikoláou teki uuden Euroopan ennätyksen tuloksella 530 cm. Hän paransi reilua kuukautta aiemmin edellisen ennätyksen tehneen Ranskan Hervé d’Encaussen tulosta kahdella sentillä.[7] Vuoden 1968 olympialaisissa Meksiko Cityssä Papanikoláou taisteli olympiavoitosta, mutta joutui tyytymään neljänteen sijaan tuloksella 535 cm.[3] Edellä olivat Yhdysvaltain Bob Seagren, Länsi-Saksan Claus Schiprowski ja Itä-Saksan Wolfgang Nordwig tuloksella 540 cm. Kesällä 1969 hän voitti Sofiassa pidetyt Balkanin kisat tuloksella 535 cm. Vuoden 1969 EM-kotikisoissa Ateenassa Papanikoláou joutui tyytymään neljänteen sijaan mestaruuden mennessä jälleen Wolfgang Nordwigille tuloksella 530 cm. Ruotsin Kjell Isaksson ja Italian Aldo Righi olivat myös edellä 5 metriä hypännyttä Papanikoláouta.[2] Vuodesta 1970 ja erityisesti sen loppuvuodesta tuli Papanikoláoulle menestyksekäs. Elokuussa 1970 Bukarestissa pidetyissä Balkanin kisoissa hän otti mestaruuden tuloksella 540 cm. Hän saavutti syyskuussa Torinossa Kesäuniversiadeissa hopeaa tuloksella 542 cm:n voittaja-Nordwigin hypätessä uuden ME:n 546 cm.[8] Parempaa oli Papanikoláoulla tulossa. Hän saavutti maailmanennätyksen 24. lokakuuta 1970 Ateenan Karaiskakis -stadionilla hyppäämällä 549 cm parantaen näin kolmella sentillä Nordwigin aiempaa ennätystä. Papanikoláoun ME kesti huhtikuuhun 1972, jolloin Ruotsin Kjell Isaksson otti ennätyksen ensi kerran nimiinsä.

Uran loppuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Papanikoláou päätti Amerikan opintonsa 1970 suorittaen Master-tutkinnon ja palasi kotimaahansa. Hän oli mukana vuoden 1971 EM-kisoissa Helsingissä, mutta huonolla tuloksella. Hän karsiutui jo karsinnoissa ilman tulosta.[2] Syyskuun Balkanin kisoissa Zagrebissa hän otti kolmannen kerran mestaruuden tuloksella 535 cm. Lokakuussa 1971 Turkin İzmirissä pidetyissä Välimeren kisoissa hän otti vielä mestaruuden tuloksella 520 cm.[6] Balkanin kisoissa vuonna 1972 Papanikoláou otti seitsemännen mestaruutensa tuloksella 540 cm. Seuraavan vuoden Münchenin olympialaisissa Papanikoláou menestys ei ollut enää entisellä tasolla. Hän eteni karsinnoista loppukilpailuun, mutta sijoitus oli vasta 11. tuloksella 5 metriä voittajan ollessa jälleen Wolfgang Nordwigin tuloksella 550 cm.[3] Balkanin kisojen mestaruuksista viimeisimmän eli kahdeksannen vuonna 1977 tuloksella 530 cm.

Papanikoláou oli Track & Field Newsin listalla seitsemän kertaa 10 parhaan joukossa vuosina 1966-1972.[9] Hän saavutti Kreikan mestaruuden seiväshypyssä 13 kertaa vuosina 1961-1977. Balkanin mestaruuksia tuli kahdeksan vuosina 1965-1977.[10] Välimeren kisojen mestaruuksia tuli kaikkiaan kolme kertaa.[6] Hänet valittiin Kreikassa vuoden urheilijaksi vuosina 1965, 1966, 1967, 1968 ja 1970. Uransa jälkeen hän toimi Kreikan olympiakomitean tiedottajana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Track and Field Statistics - Christos Papanicolau brinkster.net. Viitattu 4.10.2020. (englanniksi)
  2. a b c d Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
  3. a b c Khristos Papanikolaou SR/Olympic Sports. Arkistoitu 18.4.2020. Viitattu 5.10.2020. (englanniksi)
  4. Papanikolaou Kreikan seiväsennätykseen 492. Helsingin Sanomat, 8.6.1965, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.10.2020.
  5. Smith shrugs off muscle pull to win Olympics 200-meter Rome News – Tribune. 17.10.1968. Viitattu 5.10.2020. (englanniksi)
  6. a b c MEDITERRANEAN GAMES GBRAthletics. Viitattu 5.10.2020. (englanniksi)
  7. Seipään unohtuminen vei Papanikolaun ME-haaveet. Helsingin Sanomat, 19.10.1967, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.10.2020.
  8. WORLD STUDENT GAMES (UNIVERSIADE - MEN) GBRAthletics. Viitattu 5.10.2020. (englanniksi)
  9. All Greeks in "Track and Field News" Magazine World Rankings 1947 - 2003 athletix.org. Arkistoitu 4.2.2012. Viitattu 5.10.2020. (englanniksi)
  10. BALKAN GAMES/CHAMPIONSHIPS GBRAthletics. Viitattu 5.10.2020. (englanniksi)