Chitose (1936)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chitose / 千歳
Chitose kevyenä lentotukialuksena vuonna 1944.
Chitose kevyenä lentotukialuksena vuonna 1944.
Naval Ensign of Japan.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Kuren laivastontelakka
Kölinlasku 26. marraskuuta 1934
Laskettu vesille 29. marraskuuta 1936
Palveluskäyttöön 25. heinäkuuta 1938
Palveluskäytöstä upotettu 25. lokakuuta 1944 Leytenlahden taistelussa
Tekniset tiedot
Uppouma 11 400 t (standardi)
15 500 t (kuormattu)
Pituus 192,5 m
Leveys 20,8 m
Syväys 7,5 m
Koneteho 50 000 shp (42 MW)
Nopeus 28,9 solmua (53,5 km/h)
Miehistöä 800
Aseistus emälaiva:
24 × kellukekonetta
4 × 12,7 cm tykkiä
12 × 2,5 cm ilmatorjuntatykkiä
lentotukialus:
30 × lentokonetta
8 × 127 mm/40 type 89 -ilmatorjuntatykkiä
30–48 × 2,5 cm ilmatorjuntatykkiä

Chitose (jap. 千歳) oli keisarillisen Japanin laivaston Chitose-luokan kevyt lentotukialus toisessa maailmansodassa. Alus oli laskettu vesille Kuren laivastontelakalla vesilentokoneiden emälaivana vuonna 1934, jolloin sen kalustona oli Kawanishi E7K type 94 Alf- ja Nakajima E8N type 95 Dave -kellukekoneet. Alus oli muun muassa Midwayn taistelussa kohtaamatta Yhdysvaltain laivastoa. Alus joutui 4. tammikuuta 1942 Davaon edustalla B-17-pommikoneiden maaliksi kärsien lieviä vaurioita. Aluksen lentokoneet suojasivat tammikuusta huhtikuuhun 1942 japanilaisjoukkojen maihinnousua Hollanin Itä-Aasiaan ja Uuteen-Guineaan. Se vaurioitui Itäisten Salomonien taistelussa elokuussa 1942, ja alus upposi Leytenlahden taistelussa 25. lokakuuta 1944.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin Kuren laivastontelakalta vesilentokoneiden emälaivana ja sen köli laskettiin 26. marraskuuta 1934. Alus laskettiin vesille 29. marraskuuta 1936 ja se valmistui 25. heinäkuuta 1938.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus osallistui muun muassa Midwayn taisteluun, Hollannin Itä-Intian ja Uuden-Guinean valloitukseen, Salomonsaarten taisteluihin ja Filippiinien valtaukseen. Alus vaurioitui pahoin Itäisten Salomonsaarten taistelussa elokuussa 1942[1].

Alus siirrettiin 26. tammikuuta 1943 Sasebon laivastontelakalle muutettavaksi kevyeksi lentotukialukseksi. Alus palasi lentotukialuksena palvelukseen vielä saman vuoden lopulla 1. marraskuuta päällikkönään Miura Yoshio. Se lähti 17. joulukuuta Kureen, jossa alus valmistui 1. tammikuuta 1944. Samalla se liitettiin Japanin 3. laivaston liikkuvaan osastoon.[2]

Chitose lähti 11. tammikuuta 1944 sisämereltä Singaporeen, jonne se saapui 20. tammikuuta. Alus lähti 25. tammikuuta paluumatkalle Saseboon. Alus liitettiin 1. helmikuuta 1944 3. laivaston 3. lentotukialusviirikköön, ja se saapui 4. helmikuuta Saseboon. Alus lähti 15. helmikuuta Kagoshiman kautta Saipanille, jonne se saapui 26. helmikuuta. Se lähti 29. helmikuuta paluumatkalle Yokosukaan, jonne alus saapui 4. maaliskuuta. Alus teki vielä lyhyen vierailun Kisarazuun ennen siirtoaan telakalle Yokosukassa 19. maaliskuuta.[2]

Alus palasi palvelukseen 24. maaliskuuta siirtyen sisämerelle, jonne se saapui 27. maaliskuuta ja viipyi huhtikuun. Aluksen päällikkyyden vastaanotti 7. huhtikuuta Kishi Yoshiyuki.[2]

Alukselle siirtyi 5.–6. toukokuuta lentorykmentti 653 ennen kuin se lähti 11. toukokuuta Saekista Tawitawille yhdessä sisaraluksensa Chiyodan kanssa liittyäkseen Musashin ympärille koottuun taisteluosastoon, jonka muut alukset olivat Zuihō, Junyō, Hiyō, Ryūhō, Mischishio, Shigure ja Akishimo. Käväistyään lähtöä seuranneena päivänä Okinawalla, alus jatkoi matkaansa saapuen 16. toukokuuta Tawitawille, jossa se liittyi A-GO-operaatiossa Saipania suojaamaan koottuun osastoon.[2]

Chitose joutui 22. toukokuuta Yhdysvaltain laivaston sukellusvene USS Pufferin maaliksi ollessaan Tawitawin edustalla harjoittamassa lentomiehistöjään. Sukellusveneen laukaisemat torpedot räjähtivät kuitenkin vaurioita aiheuttamatta aluksen peräaallossa. Alus lähti 13. kesäkuuta lisääntyneen sukellusveneuhan ja Saipaniin edellisenä päivänä tehtyjen hyökkäysten vuoksi Guimarasiin, jonne se saapui vuorokautta myöhemmin.[2]

Alus lähti 15. kesäkuuta Chiyodan sekä liikkuvan osaston loppuosan kanssa operaatio A-GOon. Aluksen lentokoneet osallistuivat Mariaanien taisteluun 19. kesäkuuta kuuluen pääosastoon. Seuraavana päivänä alus joutui Yhdysvaltain laivaston Task Force 58:n koneiden hyökkäyksen kohteeksi kärsimättä kuitenkaan vaurioita. Alus ankkuroitui 22. kesäkuuta Okinawalla matkalla Kureen, jonne se saapui 1. heinäkuuta.[2]

Alus siirrettiin 20. heinäkuuta Kuressa telakalle, mistä se palasi 26. heinäkuuta. Alus liitettiin 3. elokuuta 2. harhautusosastoon viipyen sisämerellä sekä Kyūshūn rannikolla. Alus lähti 20. lokakuuta Oitasta Ozawan harhautusosaston mukana. Osastoon kuuluivat Zuikaku, Zuihō ja Chiyoda suojauksineen.[2]

Leytenlahden taisteluussa 25. lokakuuta USS Essexin torpedopommittajat upottivat aluksen Cape Engañon lähistöllä. Aluksen mukana hukkui 903 merimiestä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941–1945). Annapolis, USA: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dull 2007, s. 202.
  2. a b c d e f g h IJN Chitose: Tabular Record of Movement CombinedFleet.com. Viitattu 18.9.2016. (englanniksi)