Nielijäahvenet
| Nielijäahvenet | |
|---|---|
 Mustanielijäahven (Chiasmodon niger) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Makrillikalat Scombriformes |
| Alalahko: | Scombroidei |
| Heimo: |
Nielijähvenet Chiasmodontidae Jordan & Gilbert, 1883 |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Nielijäahvenet eli vanhemmalta nimeltään nielijäkalat (Chiasmodontidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan valtamerien syvistä vesistä.
Lajit ja anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nielijäahventen heimoon kuuluu lähteestä riippuen 15–32 lajia. Ne ovat pieniä tai keskikokoisia kaloja ja voivat saavuttaa korkeintaan noin 26 cm:n pituuden. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkulaisia kaloja, joiden suu ja vatsalaukku voi venyä erittäin suureksi. Hampaat ovat kookkaat. Heimon lajeilla on kaksi selkäevää. Kali-suvun poikasilla on pidempi kuono sekä pidemmät vatsa- ja rinta-evät kuin aikuisilla kaloilla. Pseudoscopelus-suvun lajeilla on päässään fotoluminoivia elimiä ja toisinaan suvun lajit luokitellaan kuuluvaksi omaan heimoonsa. Väriltään nielijäahvenet ovat yleensä mustia tai tumman ruskeita.[1][2][3]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nielijäahvenlajit elävät syvissä vesissä valtamerissä trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Nuoret kalat elävät lähempänä pintaa kuin aikuiset kalat. Nielijäahventen ravintoa ovat kalat, jotka voivat olla samankokoisia tai jopa suurempiakin.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Family Chiasmodontidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 1.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Chiasmodontidae (PDF) FAO. Viitattu 01.04.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b John D. McEachran,Janice D. Fechhelm: Fishes of the Gulf of Mexico: Scorpaeniformes to tetraodontiformes, s. 550. University of Texas Press, 1998. ISBN 978-0-292-70634-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 01.04.2012). (englanniksi)