Chemnitzin mellakat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Äärioikeistolaisia mielenosoittajia Chemnitzissä 27. elokuuta 2018. Bannerissa vaaditaan Kriminelle.. Ausländer raus! (Rikolliset.. ulkomaalaiset ulos!).

Chemnitzin mellakat alkoivat elokuussa 2018 Chemnitzin kaupungissa Saksan itäosassa sen jälkeen kun kirvesmies Daniel Hillig oli 27. elokuuta 2018 puukotettu riidan päätteeksi kuoliaaksi.[1]

Taustaltaan kuubalais-saksalaiseen Hilligiin oli aiemmin kohdistunut paikallisten skinheadien uhkauksia, ja häntä oli pahoinpidelty hänen tummemman ulkonäkönsä vuoksi. Surmasta pidätettiin kaksi turvapaikanhakijaa. Tieto levisi sosiaalisessa mediassa, ja sitä hyödynsi oikeistopopulistinen AfD-puolue, joka kutsui kannattajiaan maahanmuuttoa vastustavaan mielenosoitukseen. Jalkapallohuligaanien ryhmä Khaotic Chemnitz järjesti samana päivänä toisen mielenosoituksen, ja seuraavana päivänä oli vuorossa äärioikeistolaisen Pro Chemnitz -liikkeen järjestämä mielenosoitus, johon kokoontui tuhansia. Samaan aikaan järjestettiin lähistöllä vasemmistolaisen Die Linke -puolueen vastamielenosoitus. Poliisi oli varustautunut tilanteisiin heikosti, ja se ei pystynyt rajoittamaan puhjenneita yhteenottoja. Illalla uusnatsit hyökkäsivät juutalaiseen Shalom-ravintolaan. Sosiaalisessa mediassa levitetyissä videoissa ja kuvissa näkyy, kuinka äärioikeistolaiset ajavat takaa ulkomaalaisilta vaikuttavia ihmisiä ja tekevät Hitler-tervehdyksiä.[1]

Mielenosoitukset jatkuivat ja levisivät naapuriosavaltion Kötheniin, jossa afganistanilaiset turvapaikanhakijat pahoinpitelivät saksalaismiehen, joka kuoli sydänpysähdykseen. Tapahtuman jälkeiseen marssiin soluttautui äärioikeistolaisia kiihottamaan ihmisiä mellakoihin. Tapahtuman aikana piti äärioikeistolaisen Thügida-liikkeen johtaja David Köckert kiihotuspuheen, josta käynnistettiin poliisitutkinta. Samoin Chemnitzin tapahtumista on aloitettu rikostutkintoja.[1]

Tapahtumat ovat herättäneet Saksassa runsaasti keskustelua maan nykymenosta ja kärjistäneet Saksan poliittista ilmapiiriä.[1] Tapahtumien sivujuonteena siirrettiin toisiin tehtäviin Saksan kotimaantiedustelupalvelun BfV:n johtaja Hans-Georg Maaßen, joka oli lehtihaastattelussa epäillyt Chemnitzin mielenosoituksista levinneen videon aitoutta.[1][2]

Tilanteen kärjistymisen taustalla pohjimmaisena syynä on professori Rebecca Patesin mukaan laajemmat tapahtumat ja äärioikeistolaisten järjestöjen ja ryhmien verkostoituminen, jonka avulla ne saavat nopeasti kokoon väkeä entistä laajemmalta alueelta. Toisaalta vaikuttavana tekijänä on yhteiskunnan eriarvoistuminen, sillä Saksan itäosissa talouskasvu ei näy, vaan siellä on työttömyyttä enemmän kuin lännessä ja palkat pienemmät.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Teppo Tiilikainen: Toisen luokan kansalaisia. Suomen Kuvalehti, 21.9.2018, nro 38, s. 18–22. Otavamedia.
  2. Anna-Liisa Kauhanen: Saksan hallitus perui tiedustelujohtajan huippupestin. Helsingin Sanomat, 24.9.2018, s. A 21.