Chapultepec

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chapultepec-järvi, taustalla Polancon tornit.

Chapultepec, espanjaksi usein Bosque de Chapultepec (Chapultepecin metsä), on Méxicossa sijaitseva puisto. Se kuuluu maailman suurimpiin kaupunkipuistoihin ja toimii sekä virkistysalueena että kulttuurielämän keskuksena. Puistossa on mm. useita museoita, kaksi huvipuistoa, eläintarha ja vesialueita. Puiston historiallisesti merkittävin osa on kukkula, jolla sijaitsee nykyisin historiallisena museona toimiva Chapultepecin linna.[1][2]

Puiston osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chapultepecin linna.

Puisto koostuu kolmesta osasta, jotka on liitetty siihen eri aikoina. Vanhimmalla alueella sijaitsevat eläintarha, järvi vuokrattavine veneineen, puiston tunnetuimmat museot sekä Chapultepecin linna (Kansallinen historiallinen museo). Museoista huomattavin on Kansallinen antropologinen museo, jonka esikolumbiaanisen taiteen kokoelma on maailman suurin. Muita merkittäviä museoita ovat Modernin taiteen museo sekä Tamayo-museo, joka esittelee meksikolaisen maalarin Rufino Tamayon taidetta sekä kansainvälistä nykytaidetta.[1]

Puiston toinen osa avattiin vuonna 1962. Siellä sijaitsee kaksi huvipuistoa, kaksi järveä, nykyinen presidentin virka-asunto Los Pinos, lasten museo Papalote, urheilupaikkoja, ravintoloita ja kahviloita. Siellä on myös hautausmaa, johon on haudattu useita presidenttejä sekä kuuluisia taiteilijoita, kuten maalari Diego Rivera ja sekä laulaja-näyttelijä Augustin Lara.[1][2]

Puiston kolmas osa on luonnontilaisin ja vähiten vierailtu. Kasvien ja eläinten lisäksi siellä on mm. arkkitehtuurikoulun toimipiste ja liikuntamahdollisuuksia. Tämä osa puistosta avattiin vuonna 1974.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Los Niños Héroes -monumentti.

Chapultepec on ollut kaikille avoin kaupunkipuisto vuodesta 1530. Juuret ulottuvat kuitenkin kauemmas: puisto sai nimensä tolteekeilta, jotka hallitsivat Meksikon laaksoa 900-luvulta 1100-luvulle.[3] Chapultepec merkitsee tolteekkien puhumalla nahuatlin kielellä heinäsirkkakukkulaa. Tolteekkien jälkeen atsteekit pitivät paikkaa pyhänä ja tekivät siitä hallitsijoidensa viimeisen leposijan.[2]

Espanjalaiset rakensivat Chapultepecin linnan 1700-luvulla. Linna ehti palvella mm. sotilasakatemiana sekä keisari Maksimilianin ja Meksikon presidenttien virka-asuntona ennen kuin siitä tehtiin museo vuonna 1940.[2]

Vuonna 1847 Chapultepec oli Meksikon ja Yhdysvaltojen välisen sodan taistelupaikka. Chapultepecin taistelusta muistuttaa puistossa marmorinen Los Niños Héroes -monumentti. Se on omistettu kuudelle teini-ikäiselle kadetille, joiden kerrotaan vetäytymiskäskystä piittaamatta puolustaneen maataan kuolemaan saakka.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Mexico City - Chapultepec www.mexicocity-guide.com. Viitattu 25.7.2015.
  2. a b c d e Larry Rother: Chapultepec Park: Mexico in Microcosm The New York Times. 13.12.1987. Viitattu 24.7.2015.
  3. Toltec | people global.britannica.com. Viitattu 25.7.2015.