Cembrit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cembrit Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Kotipaikka Lohja, Suomi
Toimiala rakennusteollisuus
Tuotteet kuitusementtilevyt
Liikevaihto 35 miljoonaa Euroa (2011)
Henkilökuntaa n. 200 (2011)
Kotisivu cembrit.fi

Cembrit Oy on yksi maailman suurimmista kuitusementtisten tasolevyjen valmistajista, markkinoijista ja kehittäjistä. Suomalainen Cembrit Oy on tanskalaisen Cembritin tytäryhtiö ja kuuluu siten FLSmidth & Co. A/S –yritysryhmään. Cembrit Oy:n liikevaihto oli vuonna 2011 noin 35 M€ ja henkilökuntaa noin 200. Cembritin tuotannosta noin 70 % menee vientiin. Viennin pääasiallisia kohteita ovat Pohjoismaat, Iso-Britannia, Benelux-maat, Baltian maat, Venäjä, Ranska, Yhdysvallat, Saksa, Italia, Puola ja Tšekki. [1]

Cembritin valmistamat levyt soveltuvat sekä uudis- että saneerausrakentamiseen. Levyjen pääasiallisena raaka-aineena käytetään sementtiä (50–70 %), selluloosaa (n. 5–15 %) ja erilaisia mineraalisia täyteaineita (n. 20–40 %). Levyt eivät sisällä asbestia eivätkä kvartsia. Levyjen käyttökohteena ovat muun muassa julkisivut, väliseinät, märkätilat, sokkelit ja parvekekaiteet. Lisäksi Cembrit Oy myy aaltoprofiilisia katelevyjä. [2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itävaltalainen Ludvig Hatscheck patentoi kehittämänsä asbestipitoisten kuitusementtilevyjen Hatscheck-valmistusmenetelmän vuonna 1900. Asbestia sisältävät levyt olivat kaikkiin muihin tunnettuihin levyihin verrattuina ylivoimaisina muun muassa palamattomuutensa ansiosta. Tuote nimettiin Eterniitiksi latinankielisen ikuisuutta tarkoittavan sanan mukaan. 1917 Suomen Mineraali Oy osti Paakkilan kaivosalueen ja aloitti siellä asbestin louhinnan ja rikastuttamisen. 1922 tehtaalla tehtiin ensimmäiset koeajot eterniittilevyillä.

1930 Suomen Mineraalin oma tehdas valmistui ja tuotanto muutti Helsingin Tapanilaan. Tapanilan tehtaassa valmistettiin sileitä seinä- ja kattolevyjä sekä asbestipahvia. Vuonna 1955 Lohjan kunta tarjosi Suomen Mineraalille 15 hehtaarin tonttia vuokralle Tapanilan tehtaan tuotantotilojen jäätyä liian pieniksi ja tuotanto aloitettiin Muijalassa tammikuussa 1959. Asbestipitoinen sementtilevy sai nimityksen mineriitti. Saman vuoden marraskuussa Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö osti Muijalan ”mineriittitehtaat” Suomen Mineraalilta.

Kysynnän kasvaessa Muijalan tehdasta laajennettiin vuosina 1959-1961 uudella konelinjalla, ruokalalla, raaka-aine- ja tuotevarastoilla, konttorilla sekä värjäyskoneella. Luja-levyn tavaramerkki rekisteröitiin joulukuussa 1966. Nimi viittasi levyn lujuuteen, mutta myös tehtaan sijainnin kaksikieliseen nimipariin Lojo – Lohja.

Vuoden 1969 elokuussa Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö – Pargas Kalkbergs Aktiebolag muutti nimensä lyhyempään muotoon Paraisten Kalkki Oy – Pargas Kalk Ab. Paraisten Kalkki Oyn markkinointitunnukseksi otettiin vuonna 1971 Partek, joka oli lyhennys sanoista Paraisten tekniikka. Nimi Partek rekisteröitiin virallisesti 1. tammikuuta 1979.

1979 Muijalan tehtaalla otettiin ensimmäisinä maailmassa käyttöön uusi Flow-On-valmistusmenetelmä vanhan Hatschek-menetelmän tilalle. Tuotantomenetelmä oli aikaisemmin ollut käytössä lähinnä paperiteollisuudessa. Uusi Flow-On-teknologia mahdollisti entistä nopeamman reagoinnin asiakkaan tarpeisiin lyhentäen vaihtoaikoja ja lisäten joustavuutta. Samalla asbestin käyttö sileissä levyissä lopetettiin, ja tilalle otettiin ympäristöystävällinen sellukuitu. Vuonna 1988 asbestin käytöstä luovuttiin myös aaltolevyissä, eikä sitä käytetty enää yhdenkään tuotteen valmistuksessa. Asbestin kysynnän hiivuttua Tapanilan tehtaan tuotanto lopetettiin kokonaan.

Vuonna 1992 tanskalainen Dansk Eternit Holding A/S osti Muijalan ”mineriittitehtaan” Partekilta. Yhtiön nimeksi tuli Oy Minerit Ab. Tehtaalla valmiiksi vedeneristetyn Kaakeliluja-märkätilalevy lanseerattiin vuonna 1995. Levyllä ennakoitiin Ympäristöministeriön rakennusmääräysten tiukentumista rakenteiden kosteussuojauksessa (1.1.1999 SRMK C2). Vuosina 2003 ja 2004 lanseerattiin uudet läpivärjätyt julkisivulevyt, joissa väripigmentti oli sekoitettu suoraan sementtimassaan ja uusi tuulensuojalevy.

Lopulta vuonna 2008 Oy Minerit Ab:n nimi muuttui Cembrit Oy:ksi samalla kun Dansk Eternit Holding A/S muuttui Cembrit Holding A/S:ksi. [3]

Merkittävimmät tuotemerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cembritin tuotteet ovat kuitusementistä valmistettuja asbestittomia ja kvartsittomia levyjä. Levyjen ominaisuudet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. [4]

  • Cembrit Luja A
  • Cembrit Kaakeliluja
  • Cembrit Zenit / Metro
  • Cembrit Rock
  • Cembrit Permabase

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]