Catilinan salaliitto
Catilinan salaliitto oli tasavallan ajan sisällissota antiikin Roomassa. Catilina johti vuonna 63 eaa. salaliittoa konsuli Marcus Tullius Ciceroa ja senaattia vastaan. Hän pyrki ensin konsuliksi julistamalla radikaalia ohjelmaa harvainvallan lopettamisesta ja velkojen mitätöinnistä. Kun yritys ei onnistunut, hän aloitti aseellisen kapinan, jossa oli mukana useita korkeita tasavallan virkamiehiä. Myös monet Sullan köyhtyneet sotaveteraanit kannattivat sitä. Suunnitelmaan kuului korkeiden virkamiesten surmaaminen, tulipalojen sytyttäminen kaupungissa ja sodankäynti gallialaisen allobrogien heimon avulla.[1]
Konsuli Cicero sai suunnitelman tietoonsa ennen kapinan aloittamista. Catilina poistui kaupungista, ja Rooman joukot surmasivat hänet seuraavana vuonna. Kaupunkiin jääneet kapinallisten johtomiehet vangittiin ja tuomittiin kuolemaan. Kapina tunnetaan Ciceron kirjoituksista ja historioitsija Sallustiuksen teoksesta Catilinan salaliitto.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 351–352. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-21594-3.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sallustius: Catilinan salaliitto. Teoksessa Sallustius: Catilinan salaliitto; Jugurthan sota. (Catilinae coniuratio; Bellum Iugurthinum.) Suomentanut ja nimistöosan laatinut Marja Itkonen-Kaila. Johdannon kirjoittanut Unto Paananen. Antiikki-sarja. Ilmestynyt aiemmin 1963 WSOY:n kustantamana Antiikin klassikot -sarjassa. Helsinki: Gaudeamus, 1980. ISBN 951-662-244-5.