Casaraben kulttuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Casaraben kulttuuri oli Bolivian Moxosin tasangolla vallinnut intiaanikulttuuri, joka rakensi suuria maakumpuja.

Casaraben kulttuuri vallitsi Llanos de Mojosin alueella Boliviassa noin 5001–1400 jaa.[1] Alue on etelään Acren geoglyfeistä Trinidadin kaupungista itään ja kaakkoon.[2] Casaraben löydöt ovat mutkikkaimmat keskukset tuolta ajalta, siltä alueelta. Rakennelmat viittaavat tiheään asutukseen. Seutu on ajoittain tulvivaa savannia. Kulttuuri käsitti kaksi suurta temppelikeskusta: Landivar ja Cotoca. Näiden ympärillä oli 24 pienempää kulttipaikkaa 4500 km2 alalla. Rakennelmat olivat pohjakaavaltaan U:n muotoisia temppeleitä, porraspyramideja, neliömäisiä tasanteita ja kartiomaisia pyramideja. Cotocan pyramidi oli 21 m korkea.[3] Rakennelmat oli tehty polttamattomista savitiilistä. Niiden pohjois–luoteis-suuntaus oli yleinen koko Amazonin alueella. Näin ollen ne olivat tyypillisiä kehittyneen intiaaniyhteiskunnan keskuksia.

Cotocasta lähti teitä, jotka ulottuivat ainakin 4 km päähän. 315 ha alainen Cotoca valvoi 500 km2 aluetta, 18 pienempää keskusta. Pienet keskukset olivat 5 km välein.[1] Cotocaa ympäröivästä alasta on puolet savannia, puolet metsää. Cotocasta ja Landivarista lähti viuhkamaisesti pengerteitä ja kastelukanavia. Kastelukanavien lisäksi oli vesialtaita. Maissia viljeltiin, myös metsästettiin ja kalastettiin.[4]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Amazonin sademetsän kätkemiä mahtikaupunkeja kartoitettiin valotutkalla – "Varhainen kulttuuri oli mayojen veroinen" Yle Uutiset. 28.5.2022. Viitattu 28.5.2022.
  2. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 28.5.2022.
  3. LiDAR Reveals Network of Pre-Hispanic Settlements in Amazonia | Sci-News.com Breaking Science News | Sci-News.com. Viitattu 28.5.2022. (englanniksi)
  4. Heiko Prümers, Carla Jaimes Betancourt, José Iriarte, Mark Robinson, Martin Schaich: Lidar reveals pre-Hispanic low-density urbanism in the Bolivian Amazon. Nature, 25.5.2022, s. 1–4. doi:10.1038/s41586-022-04780-4. ISSN 1476-4687. Artikkelin verkkoversio. en