Tämä on lupaava artikkeli.

Carole King

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Carole King
CaroleKingHWOFDec2012.jpg
Carole King vuonna 2012
Syntynyt 9. helmikuuta 1942 (ikä 74), New York, Yhdysvallat
Aktiivisena 1961– (lauluntekijä)
1971– (laulaja)
Tyylilajit pop, rock, jazz, blues
Ammatit laulaja-lauluntekijä
Soittimet laulu, piano, kitara
Levy-yhtiöt A&M Records
Rockingale
Kotisivut www.caroleking.com

Carole King (oik. Carole Klein, s. 9. helmikuuta 1942 New York) on yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja pianisti. Hänet tunnetaan 1960-luvun hiteistään, joita hän teki yhteistyössä silloisen aviomiehensä Gerry Goffinin kanssa. Vuodesta 1970 alkaen King on tehnyt soololevyjä, joista tunnetuin on hänen toinen albuminsa Tapestry vuodelta 1971. Hänen tuotteliainta aikaansa oli 1970-luvun alku, mutta laulunkirjoittajana King on ollut merkittävä myös ennen ja jälkeen tuon ajan.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carole King syntyi juutalaiseen Kleinin perheeseen Brooklynissa 9. helmikuuta 1942. Hän oppi soittamaan pianoa neljän vuoden ikään mennessä. Teini-ikäisenä King kirjoitti jo omia lauluja, nauhoitti demoja, lauloi taustoja ja auttoi levytyssessioiden järjestelyissä. Hän kirjoitti ja julkaisi myös muutaman singlen, jotka eivät kuitenkaan menestyneet.[1]

Musiikkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskellessaan Queens Collegessa King tapasi Gerry Goffinin, josta tuli hänen aviomiehensä ja lauluntekijäkumppaninsa. Kingin single ”Oh! Neil” (1960) teki vaikutuksen Don Kirshneriin, joka teki Kingin ja Goffinin kanssa sopimuksen Aldon Music Empirelle. Shirelles-lauluyhtye menestyi kaksikon tekemällä kappaleella ”Will You Love Me Tomorrow?”, jota seurasi seitsemän vuoden aikana useita muitakin listahittejä. Kingin oma laulajanura ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen, sillä vain ”It Might As Well Rain Until September” (1962) nousi top-40:een.[1]

King ja Goffin erosivat 1967 mutta tekivät senkin jälkeen toisinaan yhteistyötä. King muutti Los Angelesiin ja perusti rock-yhtyeen The City. Yhtyeen ainoa albumi oli Now That Everything’s Been Said.[1]

King julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Writer vuonna 1970, mutta se ei menestynyt. King julkaisi menestysalbuminsa Tapestry vuonna 1971. Albumilla oli niin Kingin aiempia, muille tekemiään kappaleita kuin joitain uusiakin.[2] Tapestry sai neljä Grammya, ja sitä on myyty yli 15 miljoonaa kappaletta. Tapestryn jälkeen King on jatkanut albumien tekemistä. Hän sai Oscar-ehdokkuuden kappaleestaan ”Now and Forever” elokuvassa Omaa luokkaansa (1992). King on myös näytellyt Broadwaylla.[1]

King on kirjoittanut yli 400 laulua, joita on levyttänyt yli tuhat artistia.[2]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

King meni naimisiin Gerry Goffinin kanssa 1960 tultuaan raskaaksi 17-vuotiaana. Avioliitto kärsi 1960-luvun aikana Goffinin uskottomuudesta, ja pari erosi 1968. King oli naimisissa muusikko Charles Larkeyn kanssa 1970−1976 ja sen jälkeen Rick Eversin kanssa vuodesta 1977 vuoteen 1978, jolloin Evers kuoli huumeisiin. Kingin neljäs aviomies oli Rick Sorenson, josta hän on myös eronnut.[2] Kingillä on kaksi tytärtä Goffinin kanssa sekä tytär ja poika Larkeyn kanssa.[3]

King asuu nykyisin Idahossa ranchillaan ja konsertoi lähinnä ympäristön puolesta.[1] Ympäristöaktivisminsa lisäksi King on kampanjoinut demokraattien John Kerryn ja Hillary Clintonin puolesta.[2]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kingin albumi Tapestry (1971) voitti neljä Grammya, joista yksi tuli Kingille vuoden parhaana naislaulajana. King nimettiin Songwriters Hall of Fameen 1987, ja 1988 hän ja Gerry Goffin saivat National Academy of Songwritersin elämäntyöpalkinnon. Kaksikko nimettiin Rock and Roll Hall of Fameen 1990. King sai Songwriters Hall of Famen Mercer Awardin 2002. King ja Goffin saivat Recording Academyn Trustee Awardin 2004.[4] Kingille myönnettiin kongressin kirjaston Gershwin Award vuodelle 2013.[5]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sooloalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Writer (1970)
  • Tapestry (1971)
  • Music (1971)
  • Rhymes and Reasons (1972)
  • Fantasy (1973)
  • Wrap Around Joy (1974)
  • Really Rosie (1975)
  • Thoroughbred (1976)
  • Simple Things (1977)
  • Welcome Home (1978)
  • Touch the Sky (1979)
  • Pearls: Songs of Goffin and King (1980)
  • One to One (1982)
  • Speeding Time (1983)
  • City Streets (1989)
  • Color of Your Dreams (1993)
  • In Concert (1994, live)
  • Carnagie Hall Concert: June 18, 1971 (1996, live)
  • Love Makes the World (2001)
  • The Living Room Tour (2005, live)
  • Live at the Troubadour (2010, live)
  • A Holiday Carole (2011)

[6][7]

Menestyneitä lauluja muille artisteille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Carole King biography Songwriters Hall of Fame. Viitattu 21.12.2015.
  2. a b c d Carole King Biography Biography.com. Viitattu 22.12.2015.
  3. Harmonic Emergence, People, 15.10.2001
  4. Carole King - Gershwin Prize Library of Congress. Viitattu 22.12.2015.
  5. Librarian of Congress Names Carole King Next Recipient of the Library of Congress Gershwin Prize for Popular Song Library of Congress. 13.12.2012. Viitattu 22.12.2015.
  6. Carole King discography Allmusic.com. Viitattu 22.12.2015.
  7. Discography: Albums CaroleKing.com. Viitattu 22.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]