Carl Wasenius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Carl Gustaf Wasenius (6. syyskuuta 1821 Lieto23. helmikuuta 1899 Turku) oli ensimmäisiä pätevän koulutuksen saaneita suomalaisia musiikkialan edustajia.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Waseniuksen vanhemmat olivat maanjako-oikeuden sihteeri Nicodemus Wasenius ja Maria Johanna Jahn. Hänen puolisonsa vuodesta 1848 oli Olga Apollonia Emilia Millhausen (k. 1890). Musiikkiarvostelija Karl Fredrik Wasenius oli heidän poikansa.[2] Wasenius opiskeli ensin kellosepäksi, mutta ryhtyi sitten opiskelemaan musiikkia Tukholmassa ja Leipzigissä. Hän toimi 1848-1851 viulunsoittajana ja orkesterinjohtajana Turussa, Porissa ja Helsingissä.[2]

Sotilaskapellimestarina Wasenius toimi 1851–1856 ja 1859–1868 ja musiikinopettajana kouluissa 1855–1885, samalla hän johti kuoroja ja harrastajaorkestereita. Hän oli keskeinen henkilö Turun musiikkielämässä, joka elvytti Turun Soitannollisen Seuran toiminnan ja oli sen kapellimestari 1868–1872. Hän perusti yhdessä kirkkomuusikko Oscar Pahlmanin kanssa Turun lukkari- ja urkurikoulun, jonka johtaja ja opettaja hän oli 1877–1891.[1]

Taiteellinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wasenius sävelsi muun muassa musiikkia näytelmiin, kantaatin ja kuorolauluja.[3] Hänen sävellyskäsikirjoituksiaan on arkistoituna Kansalliskirjastossa ja Sibelius-museossa.[4] Wasenius julkaisi vuonna 1877 koraalivirsikirjan, jossa on myös kaksi hänen omaa sävellystään, mutta ne eivät ole jääneet käyttöön. Kolmiäänisen laulukirjan hän julkaisi 1884.[5]

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Waseniuksen sävellyksiä ovat muun muassa seuraavat:[3]

  • Musiikkia näytelmiin, kuten Tre friare (Wecksell 1854), Bouppteckningen (Pinello 1855), Guldkorset (1858) ja Auras sångmö (Malmström 1866)
  • Kantaatti
  • Kuorolauluja, kuten Sjung, sjung, ja marsseja pianolle

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 9, s. 1070.
  2. a b Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 809. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  3. a b Ranta, Sulho: Carl Gustaf Wasenius, s. 65-68. Teoksessa: Ranta, Sulho (toim.), Suomen säveltäjiä. Porvoo: WSOY, 1945.
  4. Lyyra.
  5. Riitta Hirvonen, Ystävä sä lapsien.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]