Carl Wasenius
Carl Gustaf Wasenius (6. syyskuuta 1821 Lieto – 23. helmikuuta 1899 Turku) oli ensimmäisiä pätevän koulutuksen saaneita suomalaisia musiikkialan edustajia.[1]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Waseniuksen vanhemmat olivat maanjako-oikeuden sihteeri Nicodemus Wasenius ja Maria Johanna Jahn. Hänen puolisonsa vuodesta 1848 oli Olga Apollonia Emilia Millhausen (k. 1890). Musiikkiarvostelija Karl Fredrik Wasenius oli heidän poikansa.[2] Wasenius opiskeli ensin kellosepäksi, mutta ryhtyi sitten opiskelemaan musiikkia Tukholmassa ja Leipzigissa. Hän toimi 1848−1851 viulunsoittajana ja orkesterinjohtajana Turussa, Porissa ja Helsingissä.[2]
Wasenius toimi sotilaskapellimestarina 1851–1856 ja 1859–1868 sekä musiikinopettajana kouluissa 1855–1885. Samalla hän johti kuoroja ja harrastajaorkestereita. Hän oli keskeinen henkilö Turun musiikkielämässä: hän elvytti Turun Soitannollisen Seuran toiminnan ja oli sen kapellimestari 1868–1872. Hän perusti yhdessä kirkkomuusikko Oscar Pahlmanin kanssa Turun lukkari- ja urkurikoulun, jonka johtaja ja opettaja hän oli 1877–1891.[1]
Taiteellinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wasenius sävelsi musiikkia muun muassa näytelmiin, kantaatin ja kuorolauluja.[3] Hänen sävellyskäsikirjoituksiaan on arkistoituna Kansalliskirjastossa ja Sibelius-museossa.[4] Wasenius julkaisi vuonna 1877 koraalivirsikirjan, jossa on myös kaksi hänen omaa sävellystään, mutta ne eivät ole jääneet käyttöön. Kolmiäänisen laulukirjan hän julkaisi 1884.[5]
Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Waseniuksen sävellyksiä ovat muun muassa seuraavat:[3]
- Musiikkia näytelmiin, kuten Tre friare (Wecksell 1854), Bouppteckningen (Pinello 1855), Guldkorset (1858) ja Auras sångmö (Malmström 1866)
- Kantaatti
- Kuorolauluja, kuten Sjung, sjung, ja marsseja pianolle
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 9, s. 1070.
- ↑ a b Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 809. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
- ↑ a b Ranta, Sulho: Carl Gustaf Wasenius, s. 65-68. Teoksessa: Ranta, Sulho (toim.), Suomen säveltäjiä. Porvoo: WSOY, 1945.
- ↑ Lyyra. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Riitta Hirvonen, Ystävä sä lapsien.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lappalainen, Seija: Wasenius, Carl Gustaf (1821–1899). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 1.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| ||||||||||||||
