Carl Olof Rosenius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Carl Olof Rosenius.

Carl Olof Rosenius, ”Kalle” (3. helmikuuta 1816, Nysätra, Västerbotten – 24. helmikuuta 1868) oli ruotsalainen hengellinen vaikuttaja, herätyssaarnaaja ja kirjailija.[1] Rosenius oli tuottelias kristillinen kirjailija. Hänen teoksiaan on julkaistu yli kolme miljoonaa kappaletta. Hänet on mainittu Ruotsin merkittävämpänä maallikkosaarnaajana ja herätysjohtajana.[2]

Elämä ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roseniuksen sukujuurten on arveltu johtavan Suomeen.[3] Hänen vanhempansa olivat Anders Rosenius ja Sara Margareta Norenius. Carl syntyi kolmantena lapsena seitsemästä.[4] Yliopisto-opinnot Carl aloitti Uppsalassa 1838.[5] Anders Rosenius oli pappi, hän toimi Västerbottenissa, Burträskin seurakunnan komministerina.[2]

Liike, jonka piirissä Rosenius vaikutti, oli vuonna 1856 perustettu Evankelinen-Isänmaan-Säätiö (Evangeliska Forsterlandstiftelsen), jota vastaa suurin piirtein suomalainen Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY), (perustettu 1873). Suomalainen evankelinen herätysliike sai vaikutteita Roseniukselta, jonka ystävä oli Suomen evankelisen herätysliikkeen isänä tunnettu F. G. Hedberg. Suomen evankeliset ovat saaneet Roseniuksen liikkeeltä laulukirjansa nimeksi Siionin kannel. Suomeksi Roseniuksen teoksia on julkaistu viitisenkymmentä.

Laulaja Jenny Lind avusti Roseniusta laulujen säveltämisessä ja laulukirjojen kustantamisessa.[6] Rosenius on kirjoittanut myös hengellisiä lauluja. Monet hänen lauluistaan on säveltänyt Oscar Ahnfelt, tunnettu hengellisten laulujen kirjoittaja ja säveltäjä. Ruotsin kirkon virsikirjassa on kolme Roseniuksen kirjoittamaa [7]. Kaikkien niiden sävelmä on Oscar Ahnfeltin säveltämiä tai julkaisemia. Siionin Kannel-laulukirjassa on yhdeksän hänen lauluaan.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Isä meidän: laveampi selitys eli Mitä ja miten rukoilet? Suom. Bernh. Sarlin. Aschan, 1858.
  • Hyvästä paimenesta kolme erinomaisen lohduttavaista tutkistelemusta. Suom. T. S-s. Wilén, 1860.
  • Jumalan kymmenen käskyn selitys. Suom. K. Elis Roos. Aschan, 1861.
  • Kristuksen tunteminen ja uskon osotus elämässä : kehoitus- ja neuvo-sana kristityille Suomessa. Suom. Wilh. Carlsson. Hagelberg, 1869.
  • "Joka voittaa" eli Jumalan kansan sota-elämä maan päällä. Suom. J. Tanskanen. Edlund, 1884.
  • Elämän leipää hengellisesti nälkäisille eli raamatullisia tutkistelemuksia kaikille vuoden päiville, koottuja tekijän kirjoituksista. Suom. B. Sarlin. Wilén, 1887.
  • Isä meidän rukouksen selitys ja tutkistelu. Suom. Lyry. WSOY, 1887.
  • Laki ja sen päätarkoitus. Edlund, 1887.
  • Ihmisen lankeemus ja hyvitys : tutkisteluja: 1 Mos. 1-31. ja Joh. 16: 8-11. Suom. J-s. Edlund, 1888.
  • Etsikko aika : hyvin kehoittava ja hyödyllinen puhe suruttomalle sielulle. Tuuri, 1889.
  • Jumalisuuden suuri salaisuus. Suom. A. Luoma. Herättäjä, 1900.
  • Herran pyhästä ehtoollisesta ja kutka ovat mahdollisia ehtoollisvieraita. Suom. D. K. Wyyryläinen. WSOY, 1901.
  • Jumalan ijankaikkinen liitto poikansa kanssa. Suom. Akseli Skutnabb. C. J. Bergström, 1903.
  • Hänen elämänsä ja vaikutuksensa : 1:nen vihko Länsi-Suomen kristilliset sanomat, 1909.
  • Aika, jolloin sinua etsitään : mietelmä. Isak Julin, 1911.
  • Herran kansan kilvoitus. Suom. Eeva Hakala. Suomen lähetysseura, 1931.
  • Elämän leipää :Tutkisteluja vuoden joka päivälle. 1. osa. WSOY, 1936.
  • Elämän leipää :Tutkisteluja vuoden joka päivälle. 2. osa. WSOY, 1936.
  • Tie rauhaan. Suom. Maija Mikkola. Suomen evankelisluterilainen ylioppilas- ja koululaislähetys, 1973.
  • Jumala on... Suom. Helinä Kuusiola. SLEY, 1975.
  • Vanhurskaana Jeesuksessa. Suom. Helinä Kuusiola. SLEY, 1976.
  • Jumalan Henki ja sana. Suom. Helinä Kuusiola. SLEY, 1977.
  • Jää luoksemme Jeesus. Suom. Helinä Kuusiola. SLEY, 1977.
  • Kristus, meidän elämämme. Otteita Roseniuksen kotihartauskirjasta. Suom. Marianne Kiekara. Sanansaattajat, 1983

Virsiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kirkon virsikirjassa

Siionin kannel-kirjassa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saarisalo 1973, s. 7.
  2. a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 571. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964.
  3. Aapeli Saarisalo s. 7.
  4. Saarisalo 1973, s. 21.
  5. Saarisalo 1973, s. 29.
  6. Saarisalo 1973, s. 8.
  7. Ruotsin kirkon virsikirja. Verbum förlag, Stockholm, 2003.