Carl Gyllenhielm

Carl Carlsson Gyllenhielm, maalaus: Jacob Heinrich Elbfas.

Carl Carlsson Gyllenhielm (4. maaliskuuta 1574 Nyköping – 7. maaliskuuta 1650 Karlbergin linna) oli ruotsalainen sotilas ja virkamies sekä vapaaherra.

Suku ja koulutus

Hän oli kuningas Kaarle IX:n (tuolloinen Södermanlandin herttua) ja tämän rakastajattaren Karin Nilsdotterin, Östra Husbyn kirkkoherran Nicolaus Andreæn tyttären avioton poika. Heillä oli avioliiton ulkopuolinen suhde useita vuosia ennen herttuan avioliittoa vuonna 1579 prinsessa Maria von Pfalzin kanssa.

Carl kasvoi Julitan kuninkaankartanossa. Herttua Kaarle perusti sinne koulun, jossa "junkkari-Kaarlelle" ja noin kymmenelle aatelisvirkamiehelle opetettiin latinaa ja nykykieliä. Julitassa myös järjestetyssä "linnaleirissä" hän sai ensimmäisen koulutuksensa ritarilajeissa. Juhana III aateloi 18-vuotiaan Carlin vapaaherraksi ja määräsi, että tämän tulisi kantaa vaakunassaan "puoliksi kullattua maljakkoa". Hänen koulutuksensa viimeinen vaihe oli yhdistetty työ- ja opintomatka Ranskaan.

Palattuaan kotiin vuonna 1597 vapaaherra Gyllenhielmille annettiin kamarikadetin arvo ja hänet lähetettiin perhepoliittiselle diplomaattiselle tehtävälle herttua Kaarlen sisaren, Itä-Friisin kreivitär Katariina Vasan luokse. Pian tämän jälkeen herttua lahjoitti Sundbyholmin maatilan Södermanlandissa "rakkaalle pojallemme Karl Karlssonille", ja useita muita lahjoituksia seurasi pian. Gyllenhielm oli läheinen herttuan perheelle; vanhoilla päivillään hän kertoi kuningatar Kristiinalle kantaneensa tämän isää Kustaa Aadolfia sylissään, ja muistelmissaan hän on säilyttänyt jälkipolville useita jaksoja Kustaa II Adolfin lapsuudesta.

Sotilas, virkamies ja maanomistaja

Wolmarin antautuessa Carl Carlsson joutui vuonna 1601 vangiksi Puolaan, josta vapautui vuonna 1613. Hänestä tuli sotamarsalkka vuonna 1616 ja valtaneuvos vuonna 1617 sekä vuonna 1620 vara-amiraali. Hän oli kuningatar Kristiinan holhooja vuosina 1633–1634.

Vuonna 1615 Gyllenhielm sai Husebyn läänitykseksi. Hän rakennutti tänne rautatehtaan, joka pysyi Etelä-Ruotsin raudankäsittelyn keskuksena 300 vuoden ajan. Vuonna 1622 hänen Smålannnin läänitysalueitaan laajennettiin Trestenshultilla ja Midingsbåtella, jonne hän rakennutti maakunnan ensimmäisen lasitehtaan. Vuonna 1623 kuningas myönsi hänelle alueen Nevan lounaispuolelta Slavjanka-, Izhora- ja Tosna-jokien ympäriltä. Slavjankaan eli Venjoelle Nevaan suistoon perustettiin ensimmäiset Gudilovin ja Ribbingeholmin kartanot. Vuonna 1627 hän sai entisen Sundbyholmin luostarialueen, jolle hän rakennutti uuden päärakennuksen, Sundbyholmin linnan. Vuonna 1629 hän myös testamenttasi koulun perustamisen Sundbyn pitäjään, jota pidetään Ruotsin maaseudun ensimmäisenä kansakouluna. Gyllenhjelmska skolan oli toiminnassa vuoteen 1987 asti. Noin vuonna 1632 hän rakennutti "hovinsa" Karlbergin, Tukholman Karlbergin linnan edeltäjän. Vuonna 1643 hän rakennutti Ruhnun Pyhän Magdaleenan kirkon Viroon.

Carl Carlsson Gyllenhielmin ja Kristina Ribbingin hautamonumentti Strängnäsin tuomiokirkosssa. Kiviseppä Henrik Damer .

Hän eli viimeiset vuotensa Karlbergin linnassa ja hänet haudattiin Strängnäsin tuomiokirkkoon vuonna 1650, jonka hautakuorin koristelu muistuttaa hänen elämänsä tärkeistä vaiheista.

Avioliitto

Hån avioitui 15. kesäkuuta 1615 Tre Kronor linnassa Tukholmassa Kristina Ribbingin (1593–1656) kanssa, joka oli valtakunnanrahastonhoitaja Seved Ribbingin ja Anna Gyllenstiernan tytär. Avioliitto oli lapseton. Hänen lankonsa oli herttua Karl Filip, joka oli samalla hänen velipuolensa.