Candida albicans

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Candida albicans on Candida-sukuun kuuluva hiiva ja on osa terveen ihmisen normaalia mikrobistoa. C. albicans esiintyy muun muassa iholla, kielessä ja ruoansulatuskanavassa. Sitä kutsutaan myös opportunistiseksi patogeeniksi, koska se voi aiheuttaa hiivasienitulehduksen, mikäli elimistön normaalin mikrobiston tasapaino muuttuu esim. antibioottikuurin aikana.[1]

Biofilmin muodostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biofilmin muodostumisen vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Candida albicans muodostaa biofilmin neljässä eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on kiinnittymisvaihe, jossa hiivasolut kiinnittyvät valikoituun pintamateriaaliin. Välivaiheessa hiivasolut muodostavat hyphae soluja ja kypsymisvaiheessa biofilmin biomassa laajenee ja lääkkeiden kestävyys paranee. Viimeisessä vaiheessa biofilmi vapauttaa ympärilleen uusia hiivasoluja, joilla on vahvistuneempi virulenssi. Hiiva ja hyphae-solut ovat ratkaisevia biofilmin muodostumisen kannalta.[2]

Zap1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zap1, joka tunnetaan myös lyhenteillä Csr1 and Sur1, on sinkkiin reagoiva aktivaattoriproteiini. Zap1 on siis transkriptiotekijä, jonka olemassaoloa tarvitaan hypha-solujen muodostamiseen C. albicans biofilmin muodostuksessa. Zap1 myös kontrolloi hiiva ja hyphae-solujen tasapainoa, sinkin transportereita sekä geenejä, jotka säätelevät sinkin määrää C. albicans biofilmeissä.[3]

Sinkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinkki (Zn2+) on tärkeä osa C. albicans solujen toiminnalle, jonka pitoisuutta Zap1 kontrolloi sinkin transporttereiden avulla. Näitä kyseisiä transporttereita ovat ZRT1 ja ZRT2, jotka kuuluvat ZIP-transportereihin. Sinkki-pitoisuuden säätely soluissa on tärkeää solujen elintoimintojen kannalta. Liika pitoisuus on myrkyllistä soluille. ZRT1 kuljettaa sinkkiä soluihin korkealla affiniteetilla ja ZRT2 matalalla affiniteetilla.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. B. Anne Neville, Christophe d'Enfert, Marie-Elisabeth Bougnoux: Candida albicanscommensalism in the gastrointestinal tract. FEMS Yeast Research, 1.11.2015, nro 7. doi:10.1093/femsyr/fov081. ISSN 1567-1356. Artikkelin verkkoversio. en
  2. Taissa Vieira Machado Vila, Sonia Rozental: Biofilm Formation as a Pathogenicity Factor of Medically Important Fungi. InTech, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.2.2018). en
  3. Jonathan S. Finkel, Aaron P. Mitchell: Genetic control of Candida albicans biofilm development. Nature Reviews Microbiology, 2011/02, nro 2, s. 109–118. doi:10.1038/nrmicro2475. ISSN 1740-1534. Artikkelin verkkoversio. En
  4. Juliane Claus, Andrés Chavarría-Krauser: Modeling Regulation of Zinc Uptake via ZIP Transporters in Yeast and Plant Roots. PLOS ONE, 8.6.2012, nro 6, s. e37193. doi:10.1371/journal.pone.0037193. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio. en