Siirry sisältöön

Cahora Bassa

Wikipediasta
Cahora Bassa
Cahora Bassa avaruudesta nähtynä.
Cahora Bassa avaruudesta nähtynä.
Valtiot  Mosambik
Paikkakunta Cahora Bassan piiriView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 15°40′00″S, 31°50′00″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Sambesi
Mittaustietoja
Pituus 250 km
Leveys 38 kmView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 2 665 km²
Kartta
Cahora Bassa

Cahora Bassa (siirtomaa-aikoina myös nimellä Cabora Bassa) on Karibajärven jälkeen eteläisen Afrikan suurin tekojärvi. Se sijaitsee Mosambikissa, Teten maakunnan länsiosassa. Järvi on noin 240 kilometriä pitkä ja leveimmillään 31 kilometriä leveä[1], ja sen pinta-ala on laajimmillaan 2 665 km². Järvessä elävä kapenta on yleisin ja tärkein kalalaji, ja kuivatulla kapentalla on proteiinipitoisena ravintona suuri merkitys järven ympäristön asukkaille. Esimerkiksi sekä Cahora Bassan ja Magoén piireissä kalastus on toinen pääelinkeino maatalouden ohella ja kapenta on keskeinen saaliskala[2][3].

Cahora Bassan pato

Cahora Bassan tekojärven muodostaa samanniminen pato (port. Hidroelectrica de Cahora Bassa), joka on yksi Sambesi-joen kolmesta suuresta voimalapadosta. 171 metriä korkean ja 300 metriä pitkän padon rakentaminen alkoi 1969, ja se valmistui vuonna 1974. Patoa käytetään vesivoiman tuotantoon;[1] sen viiden turbiinin nimellisteho on 2 075 MW, joskin sähköntuotanto on nykyisin tästä vain noin neljäsosa.lähde? Suurin osa tuotetusta sähköstä myydään Etelä-Afrikan tasavaltaan, jonne se siirretään suurjännitteiseksi tasavirraksi muunnettuna kahta 1 400 kilometriä pitkää voimalinjaa pitkin.[1]

Mosambikin itsenäistyessä Portugali piti voimalaitoksen itsellään entisen siirtomaan velkojen panttina. Vuosien neuvottelujen jälkeen se siirtyi Mosambikille vuonna 2007.[4][1][5]

Vesivoimalapadon rakentajia varten perustettin Songon asuinalue ylängölle vuonna 1969, linnuntietä noin viisi kilometriä voimalaitospadosta itään. Asutus sai kaupungin (vila) aseman vuonna 1972[6]. Songo on HCB-voimalaitosyhtiön kotipaikka. Nykyään paikkakunta on mosambikilaisittain poikkeuksellisen siisti noin 50 000 asukkaan kaupunki, joka edelleen toimii Cahora Bassan vesivoimalan työntekijöiden asuinalueena.[7]

Ilmaston vaihtelevuus ja ilmastonmuutos on tuonut uhkia Cahora Bassan tekojärvelle ja sen vesivoimalan sähköntuotantokyvylle. Esimerkiksi kauden 2023–2024 sademäärä oli alhaisin 30 vuoteen (649 mm), jonka seurauksena tekojärven pinta laski voimakkaasti ja sähköntuotantoa jouduttiin pienentämään rajusti. Jokien virtaamat tekojärveen olivat erittäin alhaisia myös kaudella 2024–2025. Energiatuotannon turvaamiseksi Cahora Bassan voimalaitoksen toiminnasta vastaava HCB-energiayhtiö aikoo rakentaa vaiheittain 400 MW aurinkoenergian voimalaitoskapasiteettia lähiseudulle.[8] Teten maakunnan sähköntuotannon lisäämiseksi on päätetty rakentaa myös 61 kilometriä Cahora Bassan padosta alajuoksulle päin uusi 1500 MW:n Mphanda Nkuwan vesivoimalaitos, joka voisi valmistua vuoden 2031 tienoilla. Voimala hyödyntäisi Cahora Bassan tekojärven vesivaroja toiminnassaan, vaikka sille tulisikin 100 km²:n laajuinen pienempi tekojärvi Sambesijokeen.[9][10]

  1. a b c d Cahora Bassa Encyclopaedia Britannica. Viitattu 21.6.2025. (englanniksi)
  2. Estatísticas do Distrito de Cahora Bassa 2019 - 2023 (pdf) (s. 8 (kalastus toinen pääelinkeino: kapenta ja tilapiat piirin tärkeimpiä 'tuotteita')) 6/2024. Instituto Nacional de Estatística, ine.gov.mz. Viitattu 16.9.2025. (portugaliksi)
  3. Estatísticas do Distrito de Magoé 2019 - 2023 (pdf) (s. 8 (kalastus toinen pääelinkeino: kapenta ja tilapiat piirin tärkeimpiä 'tuotteita')) 6/2025. Instituto Nacional de Estatística, ine.gov.mz. Viitattu 18.9.2025. (portugaliksi)
  4. Mozambique The World Factbook. CIA. Arkistoitu 11.3.2009. (englanniksi)
  5. Mozambique assumes control of Cahora Bassa iol.co.za. 26.11.2007. Arkistoitu 8.2.2009. (englanniksi)
  6. Vila do Songo Hidroeléctrica de Cahora Bassa (HCB), hcb.co.mz. Viitattu 17.9.2025. (portugaliksi)
  7. Hermenegildo Langa: Songo, a pequena vila que emergiu entre os montes do Zambeze mznews.co.mz. 10.6.2025. Viitattu 17.9.2025. (portugaliksi)
  8. HCB Warns of Historic Drought "Threatening National Energy Production and Security" 360mozambique.com. 23.5.2025. Viitattu 16.9.2025. (englanniksi)
  9. Mozambique Approves State-Owned Stakes in $5 Billion Mphanda Nkuwa Hydropower Project moztimes.com. 9.7.2025. Viitattu 16.9.2025. (englanniksi)
  10. Peter Mwaalimu: Mphanda Nkuwa Hydropower Project in Mozambique constructionreviewonline.com. 30.5.2023. Viitattu 16.9.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]