CI-kondriitti
CI-kondriitti (joskus myös C1-kondriitti) on eräs kivimeteoriittilaji, joka kuuluu hiilikondriitteihin. Ne on nimetty I-alkuisen Ivunan meteoriitin mukaan[1]. CI-kondriitit ovat hiilipitoisia, tummia, hauraita, huokoisia ja vesipitoisia. Ne hajoavat nopeasti putoamisen jälkeen, ja siksi niitä löydetään harvoin. Vaikka näissä ei ole jyviä eli kondreja[2], nämä luetaan kondriiteiksi ilmiselvän samankaltaisuuden perusteella muiden kondriittien kanssa. CI-kondriitit tunnetaan siitä, että niissä on orgaanisia yhdisteitä, mm. aminohappoja. Runsas haihtuvien aineiden osuus kielii alhaisesta, alle 150 °C syntylämpötilasta. CI-kondriiteissa on rautaa paljon, mutta yleensä hapettuneena. Niissä on runsaasti magnesiumia, mutta vähän kalsiumia. CI-kondriittien happea raskaampien alkuaineiden jakauma muistuttaa Auringon koostumusta[3]. Hiilikondriittien katsotaan syntyneen Aurinkokunnan alkuaikoina melko viileällä asteroidivyöhykkeen ulkolaidalla. Murchinsonin meteoriitin tapaiset CM-tyypin meteoriitit muistuttavat läheisesti CI-kondriitteja.
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
CI-kondriitit koostuvat lähes yksinomaan tummasta, hauraasta ja huokoisesta perusaineesta, josta sulamiskuori ei juurikaan erotu. Joissain CI-kondriiteissa on pieniä kuumassa syntyneitä kalsium-alumiinirikkaita sulkeumia. Joissain paikoissa on vettä sisältäviä karbonaatteja ja sulfaatteja. Niiden huokoisuus on 30 %, joten niillä on alhainen tiheys, noin 2,2 g/cm³. Vettä koostumuksesta on 17–22 %. Veden uskotaan tunkeutuneen meteoriittiaineeseen halkeamista. Rautaa on 25 %, mutta yleensä hapettuneessa muodossa magnetiittina. CI-kondriiteilla on korkea Mg/Si-suhde ja hiilikondriiteista alhaisin Ca/Si-suhde. Niillä on korkea, Maan kiviä lähellä oleva happi-17/happi-18-isotooppisuhde. Raskaiden alkuaineiden koostumus vastaa Auringon fotosfäärin koostumusta.
Mineraaleja, yhdisteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tavallisia silikaatteja: oliviini (forsteriitti ja fayaliitti yhdessä ), pyrokseeni
- Vettä sisältäviä: savimaisia fyllosilikaatteja esim. serpentiini, montmorilloniitti
- Veden muuttamia silikaatteja: eposomiitti, vateriitti, sulfaatteja, karbonaatteja
- Rautapitoisia mineraaleja, mm. magnetiitti, pyrrhotiitti, syntyneet kuumassa
- Hiilipitoisia
- Grafiitti, mikroskooppisen pieniä timantteja
- Orgaanisia yhdisteitä: Mm. PAH-yhdisteitä, aminohappoja
- Muita: kalsiumfosfaattia[2]
Samankaltaisia meteoriitteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mighein ja Murchinsonin meteoriitit kuuluvat CI-kondriitteja muistuttavaan CM-ryhmään.
Synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
CI-kondriittien uskotaan syntyneen suunnilleen 4 AUn päässä Auringosta lähellä niin sanottua lumirajaa, jossa Aurinkokunnan syntyaikoina jää suli. CI-kondriittien uskotaan muistuttavan joitain asteroideja, ulkoplaneettojan kuita ja komeettojakin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ivuna meteorite
- ↑ a b CI Chondrites (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Astrokemia Tähtitieteen erikoiskurssi 53855 (Arkistoitu – Internet Archive), 7 op Harju & Sipilä Fysiikan laitos 2011 PIII-IV ma 14-16 BK106