Siirry sisältöön

Côn Đảo

Wikipediasta
Côn Đảo
Hiekkaranta Côn Đảolla
Hiekkaranta Côn Đảolla

Côn Đảo
Koordinaatit 08°41′35″N, 106°34′36″E
Merialue Etelä-Kiinan meri
Saaria 16
Pinta-ala 76 km²
Valtio
Valtio Vietnam

Côn Đảo on Vietnamille kuuluva saaristo Etelä-Kiinan merellä. Se sijaitsee Vũng Tàun eteläpuolella noin 100 kilometrin päässä maan eteläkärjestä. Saaristoon kuuluu 16 saarta, joista suurin on Côn Sơn.[1] Hallinnollisesti saaristo muodostaa erityisalueen (đặc khu), joka kuuluu Hồ Chí Minhin kaupunkiin. Alueen pinta-ala on 76 neliökilometriä, ja siellä on 13 112 asukasta (vuonna 2024). Alueen väestötiheys on siten 173 asukasta neliökilometrillä.[2][3]

Côn Đảo tunnetaan kauniista luonnostaan, ja suurin osa saariston alueesta kuuluukin Côn Đảon kansallispuistoon. Saarilla on trooppista sademetsää, koralliriuttoja ja hiekkarantoja, joita liemi- ja karettikilpikonnat käyttävät lisääntymispaikkoinaan. Historiallisesti saaristo toimi Ranskan siirtomaakaudelta lähtien rangaistussiirtolana, jonka Etelä-Vietnamin hallinto otti käyttöönsä Vietnamin sodan aikaan 1950–1970-luvuilla. Julmien olosuhteidensa vuoksi Côn Sơnin vankila tunnettiin ”helvettinä maan päällä”.[1][4]

Côn Đảon saaristo muodostuu 16 saaresta, joista Côn Sơn on ylivoimaisesti suurin. Siellä sijaitsee myös alueen keskuskaupunki, niin ikään nimeltään Côn Sơn. Saariston yhteenlaskettu pinta-ala on 76 neliökilometriä, ja sen korkein kohta on Thánh Giá -vuori, joka kohoaa 577 metrin korkeudelle merenpinnasta.[3] Valtaosa saarista on asumattomia.[1]

Saarilla on monia hiekkarantoja, joista 13 on liemi- ja karettikilpikonnien munintapaikkoja. Muninta tapahtuu touko–lokakuussa.[1] Côn Đảon kansallispuisto käsittää noin 6 000 hehtaaria metsä- ja 14 000 hehtaaria vesialueita, ja siellä elää 1 077 eri putkilokasvilajia ja 155 eri eläinlajia. Eläimistä monia ei tavata muualla Vietnamissa. Niitä ovat linnuista suomutropiikkilintu, naamiosuula ja hartiahuivikyyhky, maanisäkkäistä mustajättiläisorava ja jaavanmakaki sekä merinisäkkäistä dugongi. Rannikkoalueilla on koralliriuttoja, mangrovemetsiä ja meriruohoniittyjä.[5][4]

Côn Đảolla vallitsee meri-ilmasto. Vuoden keskilämpötila on 26 celsiusastetta. Saarilla on kaksi vuodenaikaa: kuiva kausi kestää joulukuusta huhtikuuhun, sadekausi toukokuusta marraskuuhun. Loka–maaliskuussa voimakkaat monsuunituulet tuovat saarten rannikolle korkeita aaltoja.[5]

Marco Polon väitetään vierailleen Côn Sơnin saarella vuonna 1292 ja kutsuneen sitä nimellä Kondor. Myöhemmin vuonna 1787 Vietnamin keisari Gia Long luovutti saaret Ranskalle vastineeksi sotilaallisesta avusta. Tämä sopimus ei kuitenkaan pitänyt. Ranskalaiset kutsuivat saaria nimellä Poulo Condore; sana poulo lienee peräisin malaijin kielen sanasta pulau, joka tarkoittaa saarta.[1]

Côn Đảo joutui lopulta Ranskan hallintaan 1800-luvun puolivälissä. Saarille perustettiin rangaistussiirtola, jonne vangittiin Ranskan siirtomaavaltaa vastustaneita vietnamilaisia ja rikollisia ympäri Ranskan imperiumia.[1] Vankila oli lopulta toiminnassa 113 vuoden ajan, vuosina 1862–1975.[5] Vuodesta 1954 lähtien sitä käytti Etelä-Vietnamin hallinto ja Vietnamin sodan aikana myös Yhdysvallat. Siellä pidettiin poliittisia vankeja. Vankilan olot olivat niin huonot, että sitä kutsuttiin ”helvetiksi maan päällä”. Ihmisiä pidettiin esimerkiksi niin kutsutuissa ”tiikerihäkeissä”. Côn Đảolla lienee kuollut noin 20 000 vankia.[1][4]

Vietnamin sodan lopussa 1. toukokuuta 1975 saarella olleet vangit, joita oli yli 7 000, vapauttivat itsensä. Sittemmin saaria on kehitetty muun muassa matkailukohteena, jonka valtteja ovat luonto ja historia. Vuonna 2012 noin 117 hehtaarin alueesta tehtiin erityinen kansallinen muinaisjäännösalue.[3]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Côn Đảon historiallisia nähtävyyksiä ovat Côn Sơnin vankila ja Hàng Dươngin hautausmaa, jonne on haudattu noin 2 000 vankia. Hautausmaa käsittää noin kahden neliökilometrin kokoisen alueen. Sinne haudatuista kuuluisin on Vietnamin kansallissankarina pidetty Võ Thị Sáu, jonka ranskalaiset teloittivat 19-vuotiaana vuonna 1952. Hauta on suosittu pyhiinvaelluskohde. Vankilan vanhin osa on Phú Hảin vankileiri, jonka ranskalaiset rakensivat vuonna 1862.[1][4] Vankilakokonaisuuten kuuluvat muun muassa myös entinen kuvernöörin asuinrakennus, pakkotyöllä rakennettu mutta kesken jäänyt silta ja ”laituri 914”, jonka kautta vangit saapuivat saarelle. Luku 914 viittaa laiturin rakentamisen yhteydessä kuolleiden vankien määrään.[5] Côn Đảon historiaa esittelee vuonna 2013 avattu Côn Đảon museo.[1]

Uskonnollisia rakennuksia ovat vankilan henkilökunnalle 1960-luvulla rakennettu Vân Sơn Tựn pagodi (Chùa Núi Một), jolta on pittoreski näkymä Côn Sơnin kaupunkiin, ja alun perin vuonna 1785 rakennettu An Sơnin temppeli. Se on omistettu Phi Yếnille, joka oli legendan mukaan eräs keisari Gia Longin jalkavaimoista. Tarinan mukaan Phi Yến kehotti keisaria pidättäytymään yhteistyöstä ranskalaisten kanssa, minkä vuoksi hänet vangittiin Côn Đảon saarelle, ja keisari heitti hänen nelivuotiaan poikansa mereen.[1]

Luonnonnähtävyyksiä ovat lukuisat kauniit hiekkarannat. Đầm Trầun ranta sijaitsee lentokentän lähellä, ja siellä voi spotata saarelle laskeutuvia lentokoneita.[4] Muita aktiviteetteja ovat esimerkiksi patikointi, snorklaus ja sukellus. Côn Sơnin saarelta järjestetään pienemmille saarille veneretkiä ja kansallispuistoon erilaisia luontoretkiä.[5] Pienemmistä saarista myös Hòn Cau oli aiemmin käytössä vankileirinä, ja se tunnetaan entisen pääministerin Phạm Văn Đồngin vangitsemispaikkana. Bảy Cạnhin saarella on ranskalaisten vuonna 1884 rakentama pieni majakka.[1]

Côn Đảon saaria palvelee Côn Đảon lentoasema, jonne on säännöllisiä lentoyhteyksiä muun muassa Hồ Chí Minhin kaupungista. Saarille on myös helikopteriliikennettä Vũng Tàusta. Usea yritys tarjoaa Côn Đảoon laivayhteyksiä lähirannikon satamista, kuten Vũng Tàusta ja Sóc Trăngista. Laivamatka kestää noin 2,5–4 tuntia.[5]

  1. a b c d e f g h i j k ___: Fodor's Essential Vietnam. (luku Con Dao Islands) Fodor's Travel, 2018. ISBN 9781640971042 Teoksen verkkoversio.
  2. Trọng Thịnh: Đặc khu duy nhất của TPHCM sau sáp nhập sẽ phát triển như thế nào? tienphong.vn. Tiền Phong. Viitattu 12.10.2025.
  3. a b c Mai Thanh Hải, Nguyễn Độc Lập: 13 đặc khu của Việt Nam: Côn Đảo từng là đặc khu, thuộc TP.HCM 50 năm trước thanhnien.vn. Thanh Niên. Viitattu 12.10.2025.
  4. a b c d e Explore Con Dao’s heroic history and eco-tourism experiences vietnam.travel. Official Website Vietnam Tourism. Viitattu 12.10.2025.
  5. a b c d e f Con Dao, Vietnam: From ‘Hell on Earth’ to an island paradise vinwonders.com. VinWonders. Viitattu 12.10.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]