Břetislav I
Břetislav I (syntynyt vuosien 1002 ja 1005 välisenä aikana – 10. tammikuuta 1055) oli Böömin ruhtinas vuodesta 1035 kuolemaansa.
Isänsä Oldřichin hallituskaudella Břetislav valtasi Määrin takaisin Puolalta 1029. Pari vuotta myöhemmin Břetislav hyökkäsi Unkariin estääkseen Tapani I:n laajennusaikeet. Břetislav pakeni Böömistä vuonna 1034 todennäköisesti, kun Oldřich ja tämän veljen Jaromírin jaon jälkeen. Břetislav palasi maahan, kun Jaromír luopui kruunusta.
Břetislav auttoi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijaa Konrad II:ta sodassa Lausitzia vastaan 1035. Břetislav hyökkäsi Puolaan 1039 ja valtasi Poznańin sekä ryösti Gnieznon, josta toi piispa Adalbertin jäänteet mukanaan. Paluumatkalla hän valloitti osan Sleesiasta. Břetislavin päätarkoituksena oli perustaa arkkihiippakunta Prahaan ja luoda suuri valtio, joka olisi alisteinen vain Pyhälle saksalais-roomalaiselle valtakunnalle.
Saksan keisari Henrik III hyökkäsi 1040-luvulla kahdesti Böömiin. Aateliset ja piispa pettivät Břetislavin Henrikin toisessa hyökkäyksessä ja Břetislavin oli pakko luopua valtauksistaan. Vuonna 1047 Henrik oli solmimassa rauhaa Břetislavin ja Puolan välille.
Břetislav kuoli Chrudimissa vuonna 1055 ja hänen seuraajansa oli hänen poikansa Spytihněv II.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Břetislav I Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
