Hiirihaukat
| Hiirihaukat | |
|---|---|
 Soreahiirihaukka (Buteo magnirostris) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Suku: |
Hiirihaukat Buteo Lacépède, 1799 |
| Katso myös | |
Hiirihaukat (Buteo) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintusuku, johon kuuluu Birdlife Suomen mukaan 26 lajia.[1] Sukuun kuuluu noin 9 prosenttia kaikista päiväpetolinnuista ja 12 prosenttia haukkojen heimon lajeista.[2]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiirihaukat ovat suurehkoja,[3] pitkä-, pyöreä- ja leveäsiipisiä lintuja, joilla on pyöreä ja leveä pyrstö,[4] vankka ruumiinrakenne ja enimmäkseen tumma höyhenpuku. Jalat ovat melko lyhytvarpaiset, mutta hyvin tehokkaat saalistamiseen.[5] Siipiväli vaihtelee metristä vähän yli puoleentoista metriin. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.[3] Suvun edustajien koko vaihtelee 200 grammaa painavista koiraspuolisista soreahiirihaukoista yli kaksi kiloa painaviin mongolianhiirihaukkanaaraisiin.[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiirihaukkoja tavataan viidellä mantereella sekä useilla valtamerisaarilla, mutta Australiasta ne puuttuvat.[2] Euroopassa tavataan kolmea lajia, joiden kaikkien levinneisyys ulottuu myös muille mantereille. Piekana ja sitä etelämpänä elävä hiirihaukka kuuluvat myös Suomen pesimälinnustoon. Arohiirihaukka pesii Euroopassa vain Balkanin niemimaalla.[3]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiirihaukat ovat enimmäkseen savannien ja muiden aukeiden alueiden petolintuja.[2] Useimmat lajit elävätkin trooppisten seutujen avoimilla mailla.[3] Niitä tavataan myös metsissä.[2]
Hiirihaukat ovat liitolentäjiä,[5] jotka kaartelevat vaivattomasti heikossakin tuulessa tai nousevissa ilmanpyörteissä.[3] Ne ovat helposti havaittavia ja kuuluvat parhaiten tunnettuihin haukkalajeihin, sillä niillä on tapana liidellä laiskasti ympyrää ilmassa ja oleilla näkyvällä tähystyspaikalla. Hiirihaukat saalistavat yleensä tähystyspaikaltaan ja pudottautuvat sieltä nappaamaan saaliin.[4]
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hiirihaukka (Buteo buteo)
- Afrikanhiirihaukka (Buteo augur)
- Kapinhiirihaukka (Buteo rufofuscus)
- Savannihiirihaukka (Buteo auguralis)
- Piekana (Buteo lagopus)
- Kuningashiirihaukka (Buteo regalis)
- Mongolianhiirihaukka (Buteo hemilasius)
- Arohiirihaukka (Buteo rufinus)
- Madagaskarinhiirihaukka (Buteo brachypterus)
- Vuorihiirihaukka (Buteo oreophilus)
- Patagonianhiirihaukka (Buteo ventralis)
- Amerikanhiirihaukka (Buteo jamaicensis)
- Havaijinhiirihaukka (Buteo solitarius)
- Sirohiirihaukka (Buteo albonotatus)
- Galapagosinhiirihaukka (Buteo galapagoensis)
- Preeriahiirihaukka (Buteo swainsoni)
- Andienhiirihaukka (Buteo albigula)
- Luhtahiirihaukka (Buteo brachyurus)
- Viheltäjähiirihaukka (Buteo platypterus)
- Hispaniolanhiirihaukka (Buteo ridgwayi)
- Ruostehiirihaukka (Buteo lineatus)
- Aasianhiirihaukka (Buteo japonicus)
- Eteläafrikanhiirihaukka (Buteo trizonatus)
- Himalajanhiirihaukka (Buteo refectus)
- Harmaaraitahaukka (Buteo nitidus)
- Tummaraitahaukka (Buteo plagiatus)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 25.3.2018.
- ↑ a b c d e Greenberg, Russell & Marra, Peter P.: Birds of Two Worlds: The Ecology and Evolution of Migration, s. 155. Baltimore, Maryland: Johns Hopkins University Press, 2005. ISBN 0-8018-8107-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.8.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Aula, Kimmo & Kangasniemi, Kaija & Bergström, Irina (toim.): Kodin suuri eläinkirja 2: Hai–Jo, s. 183. Helsinki: Weilin + Göös, 1978. ISBN 951-35-1705.
- ↑ a b The Raptor Trust » Buteos 2006. The Raptor Trust. Arkistoitu 4.9.2011. Viitattu 31.8.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Zoo: Suuri eläinkirja. 3, [Linnut, s. 237. (Beauté du monde animal: Oiseaux.) Suomentaneet Timo Alanko, Tuulikki Lahti ja Kalevi K. Malmström. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08248-1.