Bundu (Senegal)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Senegalin alue 1800-luvun puolivälissä. Bundu keskellä alhaalla.

Bundu (Boundou, myös Bondu, Bondou) on historiallinen alue Senegalin itäosassa.

Idässä Faléméjokeen ja etelässä Bambukiin rajoittuva Bundu on kuivaa savannia. Sen asukkaat ovat fulbeja, soninkeja ja mandeja. Perinteisiä elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, kaupankäynti ja käsityöammatit.[1]

Malik Dauda Syn johtamat Futa Toron fulbet saivat 1690-luvulla Gajaagan hallitsijalta luvan asettua Bunduun. He perustivat hallitsijasuvun, jonka haarat aloittivat sisällissodan vuonna 1851. Umar Tall käytti tilannetta hyväkseen ja miehitti alueen. Senegalin kuvernööri liittoutui Bokar Saada Syn kanssa ja nimitti hänet Bundun hallitsijaksi vuonna 1858. Hän laajensi aluettaan liittäen siihen osia Gambian yläjuoksusta, Ferlosta ja Bambukista. Bokar Saadan kuoltua vuonna 1885 Bundun miehitti Mamadou Lamine Dramé, joka sai surmansa vuonna 1887. Ranskalaiset palauttivat Syn hallitsijasuvun valtaan, mutta lakkauttivat protektoraattinsa vuonna 1905. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Bundusta tuli Senegalin ja Gambian maapähkinäalueen työvoimareservi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Clark, A. Francis & Phillips, Lucie Colvin: Historical Dictionary of Senegal, s. 80–81. Metuchen & London: Scarecrow Press, 1994. ISBN 0-8108-2747-6.