Bulevardi (Helsinki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bulevardi vuonna 2019. Kuvassa keskellä kuuluisa Ekbergin kahvila.

Bulevardi (ruots. Bulevarden) on Helsingissä sijaitseva bulevardimainen puistokatu, joka alkaa Erottajalta ja päättyy Hietalahdentorin eteläpuolella Hietalahdenrantaan. Se sijaitsee suurimmaksi osaksi Kampin kaupunginosassa, läntisin osa on kuitenkin Kampin ja Punavuoren rajana. Kadun varrella sijaitsee ravintoloita, kahviloita, taidegallerioita ja muita erikoisliikkeitä sekä Aleksanterin teatteri ja Sinebrychoffin taidemuseo. Katu kulkee myös Vanhan kirkkopuiston ohi. Bulevardin tieluokka on paikallinen kokoojakatu.[1]

Bulevardi on osa kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta puistokatuakselia, joka jatkuu Erottajan kautta Esplanadeja pitkin Kauppatorille. Kadun puusto kostuu vanhoista lehmuksista ja nuoremmista vaahteroista.[2] Katu on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi,[3] jota ympäröivät arkkitehtonisesti arvokkaat rakennukset.[4]

Bulevardi noin vuonna 1900.

Bulevardi perustettiin 1800-luvulla helpottamaan Hietalahden ja Eteläsataman välistä liikennettä.[5] Se nimettiin ulkomaisten esikuvien mukaan. Kadun nimenä oli vuonna 1820 Boulevarden, ensimmäisinä suomenkielisinä niminä vuonna 1866 Lehtokatu ja Pulewardinkatu. Ruotsinkielisenä nimenä oli 1870-luvulta lähtien käytössä Boulevardsgatan ja seuraavalta vuosikymmeneltä suomenkielisenä nimenä Boulevardinkatu. Kadun nimiksi vahvistettiin vuonna 1909 Boulevardsgatan ja Bulevardinkatu, joista jälkimmäinen tuli käyttöön 1890-luvulla. Nykyiset nimiasut tulivat virallisiksi vuonna 1928.[6]

Ensimmäiset talot Bulevardin varrelle rakennettiin 1820-luvun alkupuolella. Bulevardi sai nopeasti ”paremman väen” asuinalueen leiman.[7] Arkkitehti Carl Ludvig Engel osti kadun varrelta kaksi tonttia, pystytti sinne asuintalonsa ja perusti puutarhan.[7] 1870-luvulla alettiin purkaa vanhoja puutaloja ja korvaamaan niitä kerrostaloilla.[8] 1900-luvulla monet asunnot muutettiin toimistotiloiksi.[9]

NrII-raitiovaunu Bulevardilla kesällä 2019.

Kadun ajoradalla on lähes täysin säilynyt 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa asennettu nupukiveys.[10] Kävelytiet ja pyöräväylät ovat pääosin asfaltoituja. Bulevardilla kulkevat raitiovaunulinjat 1 ja 3 Fredrikinkadulta Erottajalle ja linja 6 Eiranrannasta Erottajalle sekä bussilinja 22 Fredrikinkadulta Lauttasaaren Katajaharjuun.

Vuosina 1973–1989 Bulevardilla oli autoilukielto, kun katua kokeiltiin joukkoliikennekatuna. Kielto poistettiin, kun poliisilla ei ollut resursseja valvoa sitä. Ongelmana oli myös autoilun ja meluhaittojen kasvu Uudenmaankadulla. Vuodesta 1989 on peräisin edelleen voimassa oleva järjestely, jossa Bulevardilta ei pääse suoraan ajamaan Eteläesplanadille.[11]

Poikkikadut idästä länteen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistot ja huomattavat rakennukset idästä länteen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bulevardin ja Erottajankadun kulmatalo (Bulevardi 2–4), jossa toimii hotelli Klaus K.

Bulevardin varrella on historiallisia ja huomattavia rakennuksia ja puistoja. Kadun itäpään rakennuskanta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta noin sata vuotta vanhaa. Fredrikinkadun länsipuolella mukaan sekoittuu 1930-luvun funktionalismia edustavia asuintaloja sekä myös muutamia sotien jälkeen rakennettuja toimistotaloja, joista yksi rakennettiin suurpommituksissa tuhoutuneen rakennuksen paikalle. Bulevardin pohjoispuolella Annankadun ja Yrjönkadun välissä sijaitsee Vanha kirkkopuisto ja puistoa vastapäätä, osoitteessa Bulevardi 8, entinen Helsingin suomalaisen tyttökoulun rakennus. Annankadusta länteen Bulevardin eteläpuolella on Helsingin yliopiston tiloja.

Albertinkadun ja Bulevardin risteyksen pohjoispuolella sijaitsee Aleksanterin teatteri, josta edelleen länteen päin sijaitsee Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintoja entisissä Teknillisen korkeakoulun tiloissa Hietalahdentorin itäpuolella. Kadun eteläpuolella Sinebrychoffinkadusta länteen sijaitsee kaksikerroksisessa rakennuksessa Sinebrychoffin taidemuseo ja vielä lännempänä entisiä Sinebrychoffin tehdasrakennuksia, jotka nykyisin ovat toimistokäytössä. Taidemuseon molemmilta puolilta on pääsy Sinebrychoffin puistoon.

  1. Paikalliset kokoojakadut Helsingin karttapalvelu. Viitattu 20.4.2023.
  2. Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämissuositukset, s. 79
  3. Hietalahden ranta | Ympäristöhistoriallinen selvitys (PDF) (s. 89–90) hel.fi. 2020. Viitattu 12.4.2023.
  4. Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämissuositukset, s. 97
  5. Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämissuositukset, s. 23
  6. Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 92. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  7. a b Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämissuositukset, s. 29
  8. Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämissuositukset, s. 49
  9. Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämissuositukset, s. 53
  10. Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämissuositukset, s. 75
  11. Kivinen, Lasse: Poliisilta loppuivat äkkiä paukut, kun Bulevardilla kokeiltiin liikenteen rajoittamista Helsingin Sanomat. 12.12.2022. Viitattu 13.12.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]