Bugsy Malone

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bugsy Malone
Bugsy Malone -elokuvajuliste.jpg
Ohjaaja Alan Parker
Käsikirjoittaja Alan Parker
Tuottaja Alan Marshall
David Puttnam
Robert Stigwood
Säveltäjä Paul Williams
Kuvaaja Peter Biziou
Michael Seresin
Leikkaaja Gerry Hambling
Pääosat Scott Baio, Florrie Dugger, Jodie Foster, John Cassisi, Martin Lev
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdistynyt kuningaskunta
Tuotantoyhtiö Rank Organization
Ensi-ilta 1976, Suomessa 1978
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Bugsy Malone (videona Villit gangsterit) on Alan Parkerin käsikirjoittama ja ohjaama komediallinen elokuvamusikaali vuodelta 1976. Se on kokonaan lapsinäyttelijöiden esittämä parodia 1930-luvun gangsteriajoista ja niistä kertovista elokuvista. Musiikkinumeroissa lapsinäyttelijöiden äänet ovat kuitenkin aikuisten laulajien ääniä, mitä ratkaisua elokuvan tekijät katuivat myöhemmin.[1] Pääosissa nähdään Scott Baio esikoisroolissaan sekä 13-vuotias Jodie Foster. Bugsy Malone oli Alan Parkerin ensimmäinen pitkän elokuvan ohjaus. Musiikin elokuvaan on tehnyt Paul Williams.

Brittiläisen Rank-yhtiön tuottamassa elokuvassa eletään kieltolain aikaa New Yorkissa. Käsikirjoitukseen sisältyy paljon ammuskelua, mutta luotien sijasta aseista lentää harmittomia kermavaahtopanoksia slapstick-elokuvien tyyliin.

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kutsuu Bugsy Malonea Parkerin taidolla ohjaamaksi mutta osoitteettomaksi sähellykseksi ja antaa sille kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[2] VideoHound’s Golden Movie Retriever pitää elokuvaa riemastuttavana musikaalina ja antaa sille kaksi ja puoli tähteä neljästä.[3]

Näyttämöversio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1983 kantaesitettiin Lontoon West Endissä Parkerin näyttämömusikaaliversio Bugsy Malonesta, joka sekin perustuu Paul Williamsin musiikkiin. Ohjaajana oli The Monkees -televisiosarjasta tunnetuksi tullut Mike Dolenz. Sekin toteutettiin lapsinäyttelijöin (mukana mm. 14-vuotias Catherine Zeta-Jones), mutta musiikkinumeroissa käytettiin lavan ulkopuolelta laulettuja aikuisääniä. Musikaalia esitettiin Lontoossa yli 300 kertaa, ja siitä on tehty lukuisia ammatti- ja amatöörituotantoja ainakin englanninkielisissä maissa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bugsy Malone DVD Special Edition, Paul Williamsin yksityissivusto. Viitattu 18.11.2016.
  2. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
  3. Bugsy Malone, VideoHound’s Golden Movie Retriever. Gale, 2008. Haettu 18.11.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).
  4. Bugsy Malone, Music Theatre International -sivusto. Viitattu 18.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]