Bryggholmen
Bryggholmen on Mälarenin saari Ruotsissa Enköpingin kunnassa, joka sijaitsee Uppsalan läänissä.
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saari sijaitsee Mälarenin keskiosassa Arnöfjärdenissä ja sen pituus on 3,7 kilometriä ja leveys on 1,4 kilometriä. Sen pinta-ala on 297 hehtaaria eli 3,0 neliökilometriä. Saaren erottaa mantereesta 300–500 metriä leveä salmi, joka jää Enköpingin Vallbyn puolelle. Vesi virtaa Mälarenin länsipuolelta saaren ohitse Stabyfjärdeniin. Bryggholmenin eteläpuolella ovat Oknönin ja Arnön asutut saaret. Saaren eteläosassa on niemi, jonka kainaloon jää Hästskoviken. Se työntyy kapenevana lahtena saaren sisälle ja lahden jatkeena on kapea kosteikko. Aikaisempi kiinteä asutus sijaitsee saaren pohjoisrannassa Hornötä vastapäätä ja Ängsholmenin päässä on joitakin entisiä torppia. Saaren luoteispäässä on kaavoitettu suuri joukko vapaa-ajan asuntoja. Saarelle ei tule tietä tai lossia, vaan yhteydet mantereella hoidetaan omalla veneellä tai käytetään kesäkaudella yhteysalusta. Saarella asuu noin 10 asukasta ympäri vuoden.[1][2][a]
Virkistystoimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren ainoaa maatilaa hoiti yhdistys Stiftelsen Bryggholmen, mutta sen toiminta päättyi 2014 maakauppaan, jossa tila siirtyi yksityiselle. Nykyinen omistaja hoitaa tilaa kuitenkin yhdistyksen aloittamassa hengessä, eli se ylläpitää hostellia, mökkimajoitusta ja vierassatamaa. Kesäkaudella se pitää kahvilaa ja huolehtii yhteysaluksesta.[3][a]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisen vaikutus maisemaan on ollut voimakasta viimeiset 1 000 vuotta, jolloin maata on viljelty, raivattu ja hakattu laitumeksi. Joutomaat on valloittanut lehtipuut, joita ovat vaahtera, tammi, lehmus ja vuorijalava. Kosteikoissa on korpimetsää ja mäillä mäntymetsää. Saaren keskiosaan on merkitty yhtenäinen alue maisema- ja luonnonsuojelualueeksi (Bryggholmens naturreservat, 172 hehtaaria), Natura 2000-ohjelmassa, perustettu 2005).[3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren matalin kohta on Torpängen, jonka kaakkoispuolella kohoaa Ängsholmen. Se on saattanut olla oma saarensa, mutta maankohoaminen on tehnyt salmesta matalan ja se on lopulta maatunut kiinni Bryggsholmeniin. Samaa on tapahtumassa kaakkoispuolella Flatgarnin saarelle.[1]
Saarta on asutettu viikinkiajalta saakka. Saaren nimi mainitaan vuonna 1551 muodossa Bryttieholmen. Sana bryte on ollut käytössä kauan ennen keskiaikaa ja se tarkoitti muun muassa talonpoikaa, joka omisti maatilansa. Juhana III sai saaren läänityksenä ja vieraili saarella usein. Saarella toimi 1500-luvulla lasiruukki, jolla oli saksalainen lasimestari. Ruukki toimi 1630-luvulle asti. Vuonna 1939 osti Enköpingin kunta saaren tarkoituksenaan kehittää sitä vapaa-ajantoiminnalle soveltuva alue. Kunta kaavoitti saaren länsiniemelle 102 tonttia vapaa-ajan asunnoille. Osa asunnoista on ympärivuotisessa käytössä, mikä tuli mahdolliseksi, kun saarelle tuotiin vesiliittymät ja saari liitettiin kunnan viemäriverkostoon. Vuonna 2012 asui saarella 10 vakituista asukasta.[3][a]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Bryggholmen.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Bryggholmen Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 15.5.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Mälaren-Arnöfjärden (SE660180-157311) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 15.5.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Bryggholmen naturreservat, Uppsalan lääni, viitattu 15.5.2021
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bryggholmen Wikimedia Commonsissa
