Bruno Marie-Rose

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Maa:  Ranska
Miesten pikajuoksu
Olympialaiset
Pronssia Pronssia Soul 1988 4×100 metriä
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Tokio 1991 4×100 metriä
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Split 1990 4×100 metriä
Pronssia Pronssia Stuttgart 1986 100 metriä
Sisäratojen MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Indianapolis 1987 200 metriä
Sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Liévin 1987 200 metriä
Pronssia Pronssia Madrid 1986 60 metriä
Pronssia Pronssia Haag 1989 200 metriä
Pronssia Pronssia Glasgow 1990 200 metriä

Bruno Marie-Rose (s. 20. toukokuuta 1965 Bordeaux) on entinen ranskalainen pikajuoksija ja olympiamitalisti. Hänen päämatkansa oli 100 metrin juoksu.

Marie-Rose kilpaili olympialaisissa ensimmäisen kerran Los Angelesissa 1984. Hän juoksi neljännen osuuden Ranskan kuudenneksi sijoittuneessa pikaviestijoukkueessa (loppuaika 39,10 s). Stuttgartin EM-kilpailuissa 1986 hän saavutti pronssia 100 metrin juoksussa ajalla 10,21 s ja juoksi ankkuriosuuden pikaviestissä, jossa Ranska sijoittui neljänneksi ajalla 38,86 s. Vuonna 1987 Marie-Rose saavutti sisäratojen EM-kilpailuissa Liévinissä 200 metrin juoksussa kultaa maailmanennätysajalla 20,36 s ja sisäratojen MM-kilpailuissa Indianapolisissa samalla matkalla hopeaa ajalla 20,89 s. Liévinin aika säilyi maailmanennätyksenä vuoteen 1995 saakka ja on vielä vuonna 2008 voimassa oleva Ranskan ennätys. Soulin 1988 olympialaisissa Marie-Rose saavutti pikaviestin ensimmäisen osuuden juoksijana olympiapronssia Ranskan joukkueen loppuajan ollessa 38,40 s.

Splitin EM-kilpailuissa 1990 Marie-Rose sijoittui 100 metrillä neljänneksi saatuaan 2,2 m/s:n myötätuulessa loppuajan 10,10 s. Viestissä hän juoksi ankkuriosuuden ja teki Max Morinièren, Daniel Sangouman ja Jean-Charles Trouabalin kanssa maailmanennätyksen 37,79 s. Seuraavana vuonna Tokion MM-kilpailuissa Marie-Rosen ankkuroima viestijoukkue juoksi ajan 37,87 s mutta jäi maailmanennätystä aikaan 37,50 s parantaneen Yhdysvaltain joukkueen takana hopealle.

Marie-Rose juoksi 200 metrin lisäksi sisäratojen Ranskan ennätyksen 60 metrillä vuonna 1987; aika oli 6,56 s. Ranskan mestaruuden hän voitti 100 metrillä vuosina 1984 ja 1989 sekä 200 metrillä vuosina 1986 ja 1987. Näiden ulkoratamestaruuksien lisäksi hän voitti sisäratojen Ranskan mestaruuden 60 metrillä vuosina 1987, 1989 ja 1990 sekä 200 metrillä vuosina 1986 ja 1987.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Helsinki 2005. IAAF, 2005. (englanniksi)
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 6. Scandia Kirjat Oy, 1985.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 10. Sporttikustannus Oy, 1989. ISBN 951-8920-07-9.
  • European Athletics Yearbook 1995–1996. EAA, 1996. ISBN 3-87390-115-3. (englanniksi)
  • Docathlé 2003, s. 503. Fédération Française d'Athlétisme, 2003. ISBN (mahdollisesti virheellinen) 2-951243-4-3. (ranskaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]