Bruno Aspelin
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Bruno Aspelin (11. huhtikuuta 1870 Helsinki – 9. joulukuuta 1941 Helsinki[3]) oli suomalainen kuvataiteilija ja säveltäjä.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aspelin oli taidemaalari ja kuvanveistäjä ja teki jonkin verran myös metalligrafiikkaa. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1886–1887 ja 1893. Aspelin asui Helsingin Katajanokalla Gustaf Estlanderin suunnittelemassa jugend-tyylisessä vuokratalossa, johon oli rakennettu kolme ateljeehuoneistoa. Aspelin, samoin kuin Hugo Simberg, asettui taloon heti sen valmistuttua vuonna 1906. Myöhemmin talossa asui muun muassa kuvanveistäjä Viktor Janssonin perhe.[4][5]
Teoskuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bruno Aspelin: Turun Tuomiokirkon kortteli v. 1756, pronssiveistos 1930 (Arkistoitu – Internet Archive)
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ehrenströmin hautapatsas, Helsinki 1936
- Pienoismalli 1860-luvun Helsingistä, Helsingin kaupunginmuseo.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 18.6.2009.
- ↑ Magnus Enckellin öljymaalaus Pää (Bruno Aspelin), 1894 Ateneumin kokoelmissa Viitattu 18.6.2009.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Helsingin Yliopisto. Viitattu 14.9.2016.
- ↑ Luotsikatu 4 -kirja kustantajan sivulla (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 18.6.2009.
- ↑ Kuvataiteilijamatrikkeli
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bruno Aspelin Kansallisgallerian kokoelmissa
- Bruno Aspelinin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Bruno Aspelin taiteilijamatrikkelissa
- Jussi Suomala: Luotsikatu neljä 2006 ISBN 952-468-120-X 176 s.
- Salme Sarajas-Korte: Uuden taiteen lähteillä : suomalaisia taiteilijoita Pariisissa, Berliinissä ja Italiassa 1891-1895 : Magnus Enckell, Axel Gallén, Ellen Thesleff, Pekka Halonen, Väinö Blomstedt, Beda Stjernschantz, Werner von Hausen, Bruno Aspelin. Helsinki : Otava, 1966, 301 s.
| ||||||||||||||
