Broederbond

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Afrikaner Broederbondin johtajistoa vuodelta 1918.

Broederbond tai Afrikaner Broederbond (suom. Afrikaanien veljeskunta), nykyisin Afrikanerbond on eteläafrikkalainen, aiemmin salainen järjestö, jonka tavoitteena on afrikaanerien etujen ajaminen. Broederbond-salaseura syntyi afrikaanerinationalismin innoittaman vuonna 1918, ja se oli huomattava voimatekijä maassa apartheidjärjestelmän aikana. Järjestöön kuului suurin osa merkittävistä afrikaanereista niin kirkon, tieteen, armeijan kuin politiikankin piiristä. Etelä-Afrikan kaikki pääministerit ja presidentit vuosina 1948–1994 olivat järjestön jäseniä. Järjestö onnistui säilymään hyvin salaisena, eikä siihen juuri onnistuttu soluttautumaan. On esitetty, että järjestöllä oli merkittävä poliittinen vaikutusvalta koko apartheidkauden ajan. Nykyisin järjestö on tullut julkisuuteen ja hyväksyy jäsenikseen kaikki afrikaansia äidinkielenään puhuvat. Sen vaikutusvalta on kuitenkin vähentynyt.[1]

Kesäkuussa 1918 joukko tyytymättömiä afrikaanereita perusti Nuori Etelä-Afrikka (afrikaansiksi Jong Suid-Afrika) -nimisen järjestön, jonka nimi muutettiin pian Afrikaner Broederbondiksi. Järjestön tavoitteena oli edistää afrikaanerinationalismia ja siten ylläpitää afrikaanerien kulttuuria, kehittää heidän talouttaan ja nostaa afrikaanerit valtaan Etelä-Afrikan unionissa. Liike politisoitui voimakkaasti 1930-luvulla, ja sille perustettiin useita rinnakkaisjärjestöjä. Niistä merkittävin oli Federasie van Afrikaanse Kultuurvereniginge, FAK (suom. Etelä-Afrikan kulttuurijärjestöjen liitto), joka ryhtyi ajamaan Broederbondin kulttuurisia tavoitteita. Suuren vaelluksen satavuotisjuhlallisuuksien vuoksi vuonna 1938 afrikaanerinationalismin suosio alkoi kasvaa, ja AB:n ympärille syntyi lisää järjestöjä. Keskeisin niistä oli puolisotilaallinen Ossewabrandwag-liike.[1]

Toisen maailmansodan jälkeen Afrikaner Broederbondin vaikutusvalta kasvoi edelleen, ja se sai vuonna 1947 hallintaansa muun muassa Etelä-Afrikan rotuasiain viraston. Suunnitelma Etelä-Afrikan täydellisestä rotuerottelusta alkoi muotoutua. Muuttamalla vaalipiirien rajoja AB:n onnistui varmistaa vuonna 1948 vaalivoitto Kansallispuolueelle, joka tämän jälkeen säilyi vallassa apartheidpolitiikkaa toteuttaen aina vuoteen 1948 asti.[1]

Vaikka Broederbondin jäsenmäärä ja poliittinen valta alkoi 1960-luvulla vähentyä, suurin osa vaikutusvaltaisista eteläafrikkalaisista poliitikoista pysyi sen jäseninä. Suurin osa parlamentin jäsenistä ja hallituksen ministereistä kuului siihen edelleen apartheidkauden päättyessä 1994.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Afrikaner Broederbond About.com. Viitattu 6.4. 2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]