Bristol Beaufighter
Bristol Type 156 Beaufighter | |
---|---|
![]() |
|
Tyyppi | raskas hävittäjä, torpedopommittaja, yöhävittäjä |
Alkuperämaa |
![]() |
Valmistaja |
Bristol Aeroplane Company Fairey Aviation MAP DAP (Australia) |
Ensilento | 17. heinäkuuta 1939 |
Esitelty | 1940 |
Bristol Type 156 Beaufighter oli brittiläinen toisen maailmansodan aikainen raskas hävittäjälentokone.[1] Se oli muunnos Bristol Aeroplane Companyn Bristol Beaufort -torpedopommittajasta, jonka tavoin pohjautui Bristol Blenheim-tyyppiin. Beaufighter oli noin 100 km/h Beaufortia nopeampi.[2] Yöhävittäjänä, hävittäjä-pommittajana ja torpedopommittajana käytetyn koneen aseistuksena olivat tykkien ja konekiväärien lisäksi torpedot, pommit ja raketit. Raskaan aseistuksensa sekä pitkän toimintamatkansa (2 400 km) vuoksi (neljä 20 mm Hispano-tykkiä rungossa sekä joissakin versioissa lisäksi tutkaoperaattorin/tähystäjän konekivääri) Beaufighter oli erinomainen yöhävittäjä- ja rynnäkkökone.[3]
Beaufighteria käyttivät Britannian lisäksi Australia, Kanada, Dominikaaninen tasavalta, Israel, Uusi-Seelanti, Puola, Portugali, Etelä-Afrikka, Turkki ja Yhdysvallat.[4]
Beaufighterin eri malleja valmistettiin Britanniassa 5 564 kappaletta ja Australiassa 365 kappaletta Mk 21 -mallia.[2][5]
Beaufighterin tehokkaimmaksi aseeksi muodostuivat lopulta raketit. Niitä käytettäessä ammuttiin konetykeillä kohti maalia, kunnes laukaukset osuivat haluttuun kohtaan johon raketit piti saada: tällä hetkellä laukaistut raketit osuivat aina. Menetelmän kehitti uusiseelantilainen majuri E. W. Tacon, josta tulikin tämän erikoistehtävän mestari aivan kuten edeltäjästään, majuri Gibbsistä, oli tullut torpedoekspertti.[6]
Eniten ilmavoittoja Beaufighterillä saavutti yöhävittäjä-ässä Bob Braham, 29 kpl. Myös yöhävittäjä-ässät John "Cat's Eyes" Cunningham ja Branse Burbridge saavuttivat voittoja Mosquiton ohella Beaufighterillä.
Torpedokoneena Beaufighter oli erittäin tehokas. Se osallistui muun lentotoiminnan ohella, taisteluun Maltasta, Välimerestä kuten Pohjois-Afrikan operaatioihin, estäen esimerkiksi elintärkeitä huoltokuljetuksia meriteitse marsalkka Erwin Rommelin Afrika Korpsille.[7] Hitaaseen mutta luotettavaan Swordfish-kaksitasoon tottuneet lentäjät joutuivat kuitenkin opettelemaan vaativaa matalalentoa meren yllä, koska torpedoa ei voi pudottaa suuresta nopeudesta. Nopea syöksy taas nosti liikaa nopeutta. Beaufighterin nopeus oli suunnilleen kaksinkertainen Swordfishiin nähden.
Tekniset tiedot (Mk X)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: http://www.aviation-history.com/bristol/beaufite.html Viitattu 27.3.2019.
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 2
- Pituus: 12,6 m
- Kärkiväli: 17,65 m
- Korkeus: 4,84 m
- Siipipinta-ala: 46,73 m²
- Tyhjäpaino: 7 072 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: 11 521 kg
- Voimalaite: Bristol Hercules -14-sylinteristä tähtimoottoria 2 ×
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: 515 km/h
- Lentomatka: 2 816 km
- Lakikorkeus: 5 795 m ilman torpedoa, pommeja tai raketteja
- Nousukyky:
Aseistus
- 1 × 7,7 mm taaksekäännetty konekivääri
- 4 × 20 mm Hispano-konetykki
- 2 × 500 kg pommia tai
- 1 × 457 mm torpedo tai
- 8 × RP-3-rakettia
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Humble, Richard: Toisen Maailmansodan lentokoneet, WSOY, 1976, Porvoo (suom. Helge Seppälä). Alkuteos: Salamander Books, 1975, Lontoo. ISBN 951-0-07838-7 (s. 30-31, 36, 44, 46)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.aviation-history.com/bristol/beaufite.html
- ↑ a b Bristol 156 Beaufighter baesystems.com. BAE Systems. Viitattu 28.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Humble, R., 1975/1976: s. 31
- ↑ https://www.nationalmuseum.af.mil/Visit/Museum-Exhibits/Fact-Sheets/Display/Article/196290/bristol-beaufighter/ Viitattu 27.3.2019.
- ↑ https://www.militaryfactory.com/aircraft/detail.asp?aircraft_id=135 Viitattu 27.3.2019.
- ↑ Ralph Barker: Torpedolentäjät, s. 280–291
- ↑ Humble,R., 1975/1976: s. 36, 44.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bristol Beaufighter Wikimedia Commonsissa