Breaking Benjamin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Breaking Benjamin

Breaking Benjamin - Emblem.svg
Breaking Benjamin vuonna 2010.
Breaking Benjamin vuonna 2010.
Tiedot
Toiminnassa 1998
Tyylilaji post-grunge, alternative metal, heavy metal, hard rock, vaihtoehtorock, nu metal [1]
Kotipaikka Yhdysvaltain lippu Wilkes-Barre, Pennsylvania Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Benjamin Burnleylaulu, rytmikitara
Aaron Bruch,  basso, taustalaulu
Shaun Foist, rummut
Jasen Rauch,  soolokitara
Keith Wallen, kitara, taustalaulu

Entiset jäsenet

Jeremy Hummel,  rummut (1998–2004)
Aaron Fink,  soolokitara (2001–2011)
Mark Klepaski,  basso (2001–2011)
Chad Szeliga,  rummut (2005–2013)
Jonathan Price,  basso

Levy-yhtiö

Hollywood Records

[shallowbay.com Kotisivut]

Breaking Benjamin on yhdysvaltalainen post-grunge-yhtye, joka on perustettu vuonna 1998 Wilkes-Barressa, Pennsylvaniassa.

Breaking Benjamin on julkaisut neljä albumia, ja yhtyeen tunnetuimmat kappaleet ovat "Polyamorous", "So Cold", "The Diary of Jane" ja "I Will Not Bow". Yhtyeen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli viisi miljoonaa kappaletta.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen perustivat vuonna 1998 Benjamin Burnley ja Jeremy Hummel. Breaking Benjamin keräsi nopeasti paikallisia faneja. Vuonna 1999 yhtyeen nimi oli hetken aikaa "Plan 9" ja 2000-luvulla yhtye vaihtoi jäseniään, kun mukaan tulivat Aaron Fink ja Mark Klepaski. Samalla yhtye muutti nimensä taas Breaking Benjaminiksi.

Breaking Benjamin teki sopimuksen Hollywood Recordsin kanssa vuonna 2001. Ensimmäinen albumi, Saturate, julkaistiin elokuussa 2002. Levy myi noin 300000 kappaletta. Albumin ensimmäinen single "Polyamorous" oli kohtuullisen hyvä menestys, vaikka ei ollutkaan koko kansan suosikkikappale.

Seuraava julkaisu oli kesäkuussa 2004 We Are Not Alone -albumi, joka sisälsi hittisinglen "So Cold". Kappale ylsi peräti toiseksi Mainstream Rock -listalla. Syksyllä 2004 yhtyeen perustaja ja rumpali Jeremy Hummel erotettiin yhtyeestä. Myöhemmin syyskuussa 2005 Hummel vaati oikeusistunnon kautta 8 miljoonan dollarin korvauksia, koska hänelle ei maksettu yhtyeen sanoitustyössä avustamisesta. Lokakuussa 2006 yhtye julkisti virallisilla sivuillaan tulleensa Hummelin kanssa yhteisymmärrykseen oikeusasian kanssa.

Kolmas albumi "Phobia" sai julkaisunsa elokuussa 2006 ja oli Billboard-albumilistan toinen. Ensimmäinen single "The Diary of Jane" julkaistiin toukokuussa 2006. Kappale ylsi parhaimmillaan Mainstream Rock -listoilla toiseksi. Syksyllä 2006 yhtye aloitti Yhdysvalloissa lähinnä itäisiin osavaltioihin keskittyvän kiertueensa.

5. elokuuta 2009 Breaking Benjamin julkisti MySpace -sivullaan neljännen albumin olevan nimeltään Dear Agony, joka julkaistiin 29. syyskuuta 2009. Lisäksi albumin single I Will Not Bow esiintyy Surrogates elokuvan soundtrackilla.[3] Vuoden 2010 alussa Burnley tiedotti kärsivänsä terveydellisistä ongelmista, joiden johdosta yhtye jäi tauolle.

Vuonna 2011 yhtye julkaisi kokoelmalevyn, nimeltään "Shallow Bay: The Best of Breaking Benjamin", joka ilmestyi elokuussa. Samana vuonna Benjamin erotti Aaron Finkin ja Mark Klepalskin, jotka eivät olleet Burnleyn sanojen mukaan tiedottaneet hänelle levy-yhtiön pyynnöstä julkaista kokoelmalevy ja sillä esiintynyt miksattu "Blow Me Away" kappale. Benjamin haastoi heidät oikeuteen ja vaati 250 000 dollarin korvauksia ja käyttöoikeutta "Breaking Benjamin" nimelle.

Vuonna 2013, Benjamin Burnley ilmoitti yhtyeen virallisella sivulla, että hän on voittanut nimen "Breaking Benjamin" itselleen, ja samalla ilmoitti yhtyeen taas jatkavan. Rumpali Chad Szeliga erosi itse yhtyeestä pari päivää myöhemmin Burnleyn ilmoituksen jälkeen "näkemyksellisistä eroista" johtuen, jolloin Benjamin Burnley jatkoi yhtyeen ainoana jäsenenä.

Vuonna 2014 Breaking Benjamin palasi takaisin uudella kokoonpanolla ja ilmoitti työstävänsä viidettä levyä. Yhtyeen viides albumi, "Dark Before Dawn", julkaistiin 23. kesäkuuta, 2015. Albumi aloitti vahvasti, myyden yli 140,000 kappaletta ensimmäisen viikon aikana. "Dark Before Dawn" on myös yhtyeen ensimmäinen albumi, joka on yltänyt Yhdysvaltojen virallisen Billboard 200 -albumilistan sijalle yksi aloitusviikollaan. Albumia on kehuttu sen uskollisuudesta vanhalle materiaalille, tosin sitä on myös kritisoitu samasta syystä [4]

Vaikka yhtye on aloittamassa uutta kiertuetta levyn johdosta, Burnley on kommentoinut olevansa yhä hyvin sairas, kärsien kovista kivuista. [5]

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Benjamin Burnley

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Benjamin Burnley – laulu, kitara (1998–)
  • Aaron Bruch – basso, taustalaulu (2014–)
  • Shaun Foist – rummut (2014–)
  • Jasen Rauch – soolokitara (2014–)
  • Keith Wallen – kitara, taustalaulu (2014–)

Entiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nicholaus Hoover – basso (1998)
  • Chris Lightcap – rummut, lyömäsoittimet (1998)
  • Andy Seal (Plan 9) – basso (1999)
  • Jason Davoli (Plan 9) – basso (2000)
  • Jonathan "Bug" Hinta – basso, taustalaulu (2001)
  • Jeremy Hummel – rummut, lyömäsoittimet (1999–2004)
  • Aaron Fink – soolokitara, taustalaulu (1998, 2001–2011)
  • Mark Klepaski – basso (2001–2011)
  • Tšad Szeliga – rummut, lyömäsoittimet (2005–2013)

Kiertue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kevin Soffera – rummut, lyömäsoittimet (2004)
  • Ben "BC" Vaughtissa – rummut, lyömäsoittimet (2004–2005)

Aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelma-levyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ep:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Breaking Benjamin (2001)
  • Live Ep (2004)
  • So Cold Ep (2004)

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]