Brandon Teena

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Brandon Teena
Henkilötiedot
Syntynyt12. joulukuuta 1972
Lincoln, Nebraska
Kuollut31. joulukuuta 1993 (21 vuotta)
Humboldt, Nebraska

Brandon Teena (12. joulukuuta 1972 Lincoln, Nebraska31. joulukuuta 1993) oli yhdysvaltalainen transmies. Hänet raiskattiin ja murhattiin[1], jolloin hänestä tuli eräs Yhdysvaltain tunnetuimmista 1990-luvun viharikosten uhreista. Elokuva Boys Don't Cry perustuu Teenan tarinaan.

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brandon Teena varttui Lincolnissa Nebraskassa, perheensä mukaan hyvin poikamaisena tyttönä. Kun Teena oli vielä alaikäinen, hänen miespuolinen sukulaisensa hyväksikäytti häntä ja hänen sisartaan Tammya seksuaalisesti. Heidän äitinsä JoAnn Brandonin mukaan he hakeutuivat terapiaan vuonna 1991.

Teena alkoi identifioitua mieheksi lukiossa ja tapaili tyttöjä, mutta piti syntymässä määritellyn sukupuolensa salassa. Äiti ei hyväksynyt Teenan miehistä identiteettiä vaan kutsui tätä yhä tyttärekseen. Teena väitti usein olevansa intersukupuolinen, mutta tämä on myöhemmin todettu vääräksi tiedoksi.

Falls City, Nebraska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1993, jouduttuaan ongelmiin lain kanssa, Teena muutti Falls Cityyn, Richardsonin piirikuntaan, jossa hän esiintyi nuorena miehenä. Hän tutustui useisiin paikallisiin asukkaisiin ja ystävystyi heidän kanssaan. Muutettuaan yhteen silloisen tyttöystävänsä Lisa Lambertin kanssa hän alkoi tapailla erästä Lambertin ystävää, Lana Tisdeliä ja tutustui aiemmista rikoksista tuomittuihin John Lotteriin sekä Marvin "Tom" Nisseniin. Nissen oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. Tisdel ja Lotter, jotka olivat lapsuudenystäviä, olivat tapailleet useita vuosia aiemmin. Eräs toinen mies, Phillip DeVine, alkoi tapailla Tisdelin nuorempaa siskoa sekä ystävystyi Teenan kanssa.

Joulukuun 19. päivänä 1993 Teena pidätettiin alkoholin hallussapidon ja sekkiväärennösten takia. Tisdel maksoi hänen takuunsa. Koska Teena oli viety vankilan naistenosastolle, Tisdel sai tietää tämän transsukupuolisuudesta. Teenan pidätys julkaistiin paikallislehdessä hänen syntymänimellään. Näin hänen tuttavansa saivat myös tietää Teenan syntymässä määritellystä sukupuolesta.

Raiskaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jouluaaton 1993 juhlissa Nissen ja Lotter tarttuivat Teenaan ja pakottivat tämän laskemaan housunsa todistaakseen Tisdelille, että hän oli nainen. Tisdel katsoi vasta pakotettuna, eikä silloinkaan sanonut mitään. Tämän jälkeen Lotter ja Nissen kävivät Teenan kimppuun ja pakottivat hänet autoon. He ajoivat teollisuusalueelle, jossa he pahoinpitelivät ja raiskasivat hänet. Raiskauksen jälkeen kaikki kolme palasivat Nissenin kotiin.

Teena pakeni Nissenin talosta kiipeämällä ulos kylpyhuoneen ikkunasta ja suuntasi Tisdelin asunnolle. Tisdel sai suostuteltua hänet menemään poliisin luo, vaikka Nissen ja Lotter olivat vannottaneet tätä pysymään vaiti.

Teena meni ensiapuklinikalle, jossa häneltä kerättiin todisteita raiskauksesta. Nämä näytteet katosivat myöhemmin. Šeriffi Charles B. Laux kuulusteli Teenaa raiskauksesta. Hän oli erityisen kiinnostunut tämän transsukupuolisuudesta, jopa niinkin paljon että Teena piti monia kysymyksiä töykeinä ja tarpeettomina ja kieltäytyi vastaamasta.

Nissen ja Lotter saivat tietää asiasta ja alkoivat etsiä Teenaa. He kuitenkin epäonnistuivat, ja kolme päivää myöhemmin hekin joutuivat poliisin kuulusteltavaksi. Laux ei pidättänyt heitä huolimatta kummankin rikostaustasta. Syyte hylättiin todisteiden puutteessa.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisikuulusteluissa Lotter kielsi edes koskeneensa Teenaan, kun taas Nissen syytti Lotteria raiskauksesta ja sanoi itse vain katsoneensa sivusta. Miehet jatkoivat Teenan etsimistä, ja hän palasi asumaan Lisa Lambertin luo.

Lotter varasti aseen naapuriltaan, jonka jälkeen he menivät Tisdelin asunnolle. Tisdel kertoi, että Teena ei ollut hänen asunnollaan, mutta hänen äitinsä paljasti kaksikolle Teenan piileskelevän Lambertin kotona.

Nissen ja Lotter murtautuivat Lambertin asuntoon ja löysivät Lambertin sängystä. He vaativat saada kuulla missä Teena on. Lambert kieltäytyi, jolloin Nissen lähti etsimään Teenaa ja löysi tämän sängyn alta. Miehet kysyivät Lambertilta oliko talossa muita, ja tämä kertoi miesystävänsä Phillip DeVinen asuvan hänen kanssaan. He ampuivat tämän, kuten myös Teenan ja Lambertin.

Miehet pakenivat murhien jälkeen, mutta heidät pidätettiin ja heitä syytettiin murhasta pian tämän jälkeen.

Oikeudenkäynti ja tuomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nissen syytti Lotteria rikoksesta. Myöhemmin, lievemmän tuomion houkuttelemana, hän tunnusti avunannon murhaan sekä raiskauksen. Hän todisti Lotteria vastaan ja sai elinkautistuomion. Lotter kiisti Nissenin todistuksen, mutta hänen väitteensä kumottiin. Valamiehistö totesi Lotterin syylliseksi murhaan, ja hän sai kuolemantuomion. Kumpikin valitti tuomiosta, ja heidän valituksensa ovat tällä hetkellä tarkastettavana.

20. syyskuuta 2007 Nissen luopui todistuksestaan Lotteria vastaan. Hän väitti, että ampui Teenan yksin eikä Lotter ollut asiassa mukana. Lotter on käyttänyt tätä uutta lausuntoa hyödykseen valittaessaan tuomiostaan.

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Teena ei ollut saanut hormonikorvaushoitoa eikä hänelle ollut tehty leikkaushoitoja, mediassa häntä on joskus pidetty lesbona. Jotkut kuitenkin kertoivat Teenan suunnitelleen hoitoja.

Äiti JoAnn Brandon haastoi Richardsonin piirikunnan ja Charles Lauxin oikeuteen tämän epäonnistumisesta murhan estämisessä ja epäsuorasta syyllisyydestä siihen. Hän voitti oikeudenkäynnin ja sai 80 000 dollaria korvauksena. Oikeuden tuomari Orville Coady vähensi summasta 85 prosenttia perusteenaan Nissenin ja Lotterin vastuu, sekä yhdellä prosentilla äidin osasyyllisyydestä. Tällä perusteella maksettavaksi jäi 17 360,97 dollaria. Vuonna 2001 Nebraskan ylioikeus kumosi tämän päätöksen ja määräsi maksettavaksi täydet 80 000 dollaria henkisestä kärsimyksestä sekä 6 223,20 dollaria hautajaiskuluja. 11. lokakuuta 2001 sama tuomari lisäsi summaan vielä 12 000 dollaria.

Šeriffi Laux sai kritiikkiä asenteestaan Teenaa kohtaan – hän oli eräässä vaiheessa viitannut tähän sanalla "se".

Vuonna 1999 Teenasta tuli aihe Oscar-palkitulle elokuvalle Boys Don't Cry, jossa Teenan roolissa nähtiin Hilary Swank sekä Tisdelinä Chloë Sevigny. Ennen ensi-iltaa Tisdel haastoi elokuvan tuottajat oikeuteen nimensä ja olemuksensa luvattomasta käytöstä. Hän väitti, että elokuva antaa ymmärtää hänen olleen "laiska, hutsahtava käärme" sekä ns. roskaväkeä. Hän väitti myös, että elokuva antaa katsojille kuvan, että hän olisi jatkanut Teenan tapailua saatuaan tietää tämän syntymässä määritellystä sukupuolesta.

Teenan kohtalon herättämiä kysymyksiä tutkii myös dokumenttielokuva The Brandon Teena Story. Molemmat elokuvat tuovat esiin amerikkalaisen yhteiskunnan suvaitsemattomuutta poikkeavaa seksuaalisuutta kohtaan ja kysyvät, miksi se, että hän halusi elää miehenä, oli tärkeämpää ja vaarallisempaa kuin se, että hänen turvallisuutensa oli uhattuna suvaitsemattomassa yhteisössä.

Teenan hautakiveen on kaiverrettu Teenan syntymänimi sekä kirjoitus "tytär, sisar ja ystävä".

Vuonna 2006 brittiläinen duo Pet Shop Boys julkaisi laulun nimeltä "Girls Don't Cry", joka kertoo Teenasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Holden, Stephen: ’The Brandon Teena Story’: A Rape and Beating, Later 3 Murders and Then the Twist The New York Times. 23.9.1998. The New York Times Company. Viitattu 20.10.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Brandon Teena