Boycott, Divestment and Sanctions
| Boycott, Divestment and Sanctions | |
|---|---|
 BDS-liikkeen mielenosoitus Lontoon yliopistolla Oriental and African Studies -laitoksella huhtikuussa 2017 |
|
| Perustettu | 9. heinäkuuta 2005 |
| Perustaja | Omar Barghout Ingrid Jaradat |
| Tyyppi | kansalaisjärjestö |
| Toimiala |
|
| Kattojärjestö | Palestinian BDS National Committee |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Boycott, Divestment and Sanctions -liike (tunnetaan myös lyhenteellä BDS) on maailmanlaajuinen liike ja kampanja, joka edistää erilaisia väkivallattoman painostuksen muotoja Israelia kohtaan. Liike kannattaa israelilaisten tuotteiden boikotoimista, sijoitusten vetämistä pois israelilaisista yrityksistä sekä pakotteita Israelin valtiota vastaan. Liike vaatii myös Israelia noudattamaan kansainvälistä oikeutta sekä kunnioittamaan palestiinalaisten oikeuksia, palestiinalaisten oikeuksien tunnustamista sekä palestiinalaispakolaisten paluuoikeutta.[1][2]
Liike käynnistyi yli 170 palestiinalaisen kansalaisjärjestön toimesta vuonna 2005.[3][4] BDS-liikkeen päätavoitteet ovat Israelin vetäytyminen miehitetyiltä alueilta eli Israelin itsenäisyyssodan päättäneen vuoden 1949 välirauhan rajoihin, Israelin miehittämän Länsirannan turva-aidan purkaminen, täysi tasavertaisuus Israelin arabikansalaisille sekä palestiinalaispakolaisten paluuoikeuden tunnustaminen.[4]
Kampanjaa tukevia mielenosoituksia ja konferensseja on järjestetty monissa maissa. Liikkeen kannattajat vertaavat liikettä 1900-luvun apartheidin vastaiseen liikkeeseen ja Etelä-Afrikkaan kohdistettuun kansainväliseen painostukseen.[5][6] Kriitikot väittävät, että ryhmä ylittää rajan Israelin politiikan tai Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun hallinnon vastustamisesta avoimeksi antisemitismiksi.[7][8][9]
Suomen BDS-liike on osa Suomen Palestiina-verkosto Sumudia.[10]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000-luvun alussa toisen intifadan aikana palestiinalaiset alkoivat etsiä keinoja Israelin väkivallattomaan painostukseen kansainvälisen solidaarisuuden avulla.[11][12] Vuonna 2002 organisaatiot Euroopassa, Australiassa, Yhdysvalloissa ja Palestiinalaisalueilla vaativat boikotoimaan Israelin instituutioita, mukaan lukien akateemiset ja kulttuuri-instituutiot.[13]
Lokakuussa 2003 palestiinalaiset tutkijat ja intellektuellit yhtyivät boikottikutsuun. Vuonna 2004 boikotin organisoiminen sai vauhtia, kun Israel aloitti Israelin ja Länsirannan välisen muurin rakentamisen. Huhtikuussa 2004 perustettiin Palestiinalainen kampanja Israelin akateemiselle ja kulttuuriselle boikotille (PACBI).[14] Yksi kampanjan perustajista oli BDS-liikkeen keulakuva Omar Barghouti, joka kuuluu vaikutusvaltaiseen palestiinalaiseen sukuun.[15][16]
Vuonna 2005 yli 170 palestiinalaisen kansalaisyhteiskunnan organisaatiota julkaisi kehotuksen Israelin boikottiin, sanktioiden asettamiseen ja investointien poisvetämiseen. Kutsuun osallistui palestiinalaistoimijoita sekä historiallisen Palestiinan alueella että maanpaosta.[17]
Vaatimukset ja toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kampanja keskittyy kolmeen Israelille osoitettuun ydinvaatimukseen:[17]
- Israelin nakbassa viemien arabimaiden miehitys ja kolonisaatio tulee lopettaa ja Länsirannan apartheid-muuri purkaa.
- Israelin tulee tunnustaa palestiinalaisten arabikansalaisten perustavanlaatuiset oikeudet täyteen tasavertaisuuteen.
- Israelin tulee kunnioittaa, edistää ja suojella palestiinalaispakolaisten oikeuksia, mukaan lukien heidän YK:n päätöslauselma 194:n mukaista paluuoikeutta koteihinsa ja kiinteistöihinsä.
Euroviisuboikotit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]BDS-kampanja kehotti esiintyjiä ja televisioyhtiöitä vetäytymään vuoden 2019 Tel Avivin Euroviisuista ja kritisoi Israelin käyttävän kilpailuja ”miehityspolitiikkansa valkopesuun”.[18] Suomen viisuedustaja Darude osallistui kilpailuun kritiikistä huolimatta.[19] Sen sijaan Jaakko Eino Kalevi ilmoitti Twitter-tilillään peruvansa Euroviisu-konserttinsa Israelin isännyyden vastustuksen johdosta.[20]
Vuonna 2024 BDS-liike kehotti boikotoimaan Liverpoolin euroviisuja, koska Gazan kaistalla kymmeniä tuhansia palestiinalaisia tappaneen Israelin edustajan annettiin osallistua kilpailuihin. BDS vetosi siihen, että Euroopan yleisradiounionin pitäisi sulkea Israel kilpailujen ulkopuolelle samaan tapaan kuin Venäjä oli suljettu sen hyökättyä Ukrainaan.[21]
Reaktiot liikkeeseen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erityisesti Israel ja Israelia tukevat tahot ovat syyttäneet BDS-liikettä antisemitismistä. Useat maat ja enemmistö Yhdysvaltain osavaltioista ovat hyväksyneet nimenomaisesti BDS-liikettä vastustavia lakeja.[22]
Yhdysvalloissa osavaltiotason BDS-liikkeen vastaiset lait asettavat rajoituksia yrityksille, jotka osallistuvat Israelin vastaiseen boikottiin kieltäytymällä tekemästä kauppaa Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet BDS:n vastaisia lakeja.[22]
Israel julkaisi vuonna 2018 BDS-liikettä tukevista kansalaisjärjestöistä, joiden edustajia ei enää päästetä Israeliin. Kiellon syyksi mainittiin juuri BDS-liikkeen tukeminen. Listalla on esimerkiksi Ruotsin Palestiina-solidaarisuusyhdistys PGS ja Jewish Voice for Peace.[23] Samana vuonna Israelin viranomaiset karkottivat Human Rights Watchin paikallisen johtajan maasta sanoen syyksi tämän väitetyn tuen BDS-kampanjalle.[24][25]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BDS (Boycott, Divestment and Sanctions Movement) Academia.edu. Viitattu 6.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Boycott, Divestment, and Sanctions (BDS Academia.edu. Viitattu 6.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Israelin kriittinen piste Voima.
- 1 2 Boycott, Divestment & Sanctions (BDS) Movement Palestine Solidarity Campaign.
- ↑ "Boycotts that aid the Palestinians", Ben White, Al Jazeera, 16 August 2013.
- ↑ "Israel is new South Africa as boycott calls increase", Jonathan Owen, The Independent, 3 June 2012.
- ↑ Is B.D.S. Anti-Semitic The New York Times. 27.7.2019. Viitattu 6.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Calling out BDS anti-Semitism The Canadian Jewish News. 26.8.2015. Viitattu 6.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Kuinka sionismista tuli "imperialismin ase? Neuvostoliitto antisionistisen propagandan levittäjänä Vartija . 19.12.2019. Viitattu 6.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Boikotoidaanko apartheidia yhdessä? Sumud ry. Arkistoitu 15.7.2024. Viitattu 10.10.2024.
- ↑ Daniel Coleman; Erin Coheen Glanville; Wafaa Hasan; Agnes Kramer-Hamstra: Countering Displacements: The Creativity and Resilience of Indigenous and Refugee-ed Peoples. University of Alberta, 2012. ISBN 978-0-88864-592-0
- ↑ Julie M. Norman: The Activist and the Olive Tree: Nonviolent Resistance in the Second Intifada, s. 281. Palgrave Macmillan, 2009. ISBN 978-1-109-16669-9
- ↑ "Boycotting the Israeli Academy". Lisa Taraki, ZNet, 19 August 2004
- ↑ "History", PACBI website, 21 December 2008. Archived 3 December 2014.
- ↑ Patrick Strickland: SodaStream controversy continues to bubble Al Jazeera. Viitattu 15.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Kaisa Rautaheimo: Ihmisoikeusaktivisti: Suomi on osallinen kansanmurhaan ja apartheidiin Helsingin Sanomat. 14.9.2025.
- 1 2 Awad, Sumaya & bean, brian (toim.): ”What Palestinians Ask of Us: The Boycott, Divestment, and Sanctions Movement”, Palestine: A socialist introduction, s. 141-157. Haymarket Books, 2020. ISBN 9781642592764
- ↑ Johanna Numminen: Israel pelkää euroviisuprotesteja ja estää häiriköijiltä maahanpääsyn YLE. 7.5.2019. Viitattu 1.4.2020.
- ↑ Syksy Räsänen: Kitkerät juhlat Voima. 26.4.2019. Viitattu 1.4.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jaakko Eino Kalevi: Tweet twitter.com. 11.5.2019. Viitattu 1.4.2020.
- ↑ Boycott Eurovision 2024 over genocidal Israel’s participation bdsmovement.net. 2.3.2024. Arkistoitu 13.4.2024. Viitattu 10.10.2024.
- 1 2 US: States Use Anti-Boycott Laws to Punish Responsible Businesses | Human Rights Watch hrw.org. 23.4.2019. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Israel julkaisi mustan listan kansalaisjärjestöistä KU. 8.1.2018. Viitattu 9.10.2024.
- ↑ Israel Orders Human Rights Watch Official Deported | Human Rights Watch hrw.org. 8.5.2018. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Amnesty joins legal challenge to punitive expulsion of HRW Israel and Palestine director Amnesty International. 18.7.2019. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)