Siirry sisältöön

Bovillae

Wikipediasta
Bovillae
Antiikin Bovillaen paikka.
Antiikin Bovillaen paikka.
Sijainti

Bovillae
Koordinaatit 41°45′57″N, 12°37′1″E
Valtio Italia
Paikkakunta Frattocchie, Marino, Rooma, Lazio
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Alue Latium, Regio I Latium et Campania, Italia
Aiheesta muualla

Bovillae Commonsissa

Bovillae (lat.; m.kreik. Βοΐλλαι, Boïllai) oli antiikin aikainen kaupunki Latiumissa Italiassa.[1] Se sijaitsi nykyisen Marinon kunnan Frattocchien kylän paikalla.[2][3][4]

Bovillaen kaupunki sijaitsi Latiumissa Via Appian varrella 12 roomalaista mailia eli noin 18 kilometriä kaakkoon Roomasta.[1][4] Varsinainen kaupunki sijaitsi jonkin matkan päässä Via Appialta oikealle eli etelään, ja poikkitie eli diverticulum, joka johti sinne, erkani valtatiestä 12. mailipylvään kohdalta. Tabula Peutingerianassa mainitun tieaseman on täytynyt sijaita tässä pisteessä, joten on selvää, että etäisyyden tulisi olla XII eikä siinä mainittu X.[1][5]

Bovillaen circuksen rauniot, piirros 1800-luvulta.

Bovillae oli vanha latinalainen kaupunki ja yksi niistä kaupungeista, joiden perustamisen kerrotaan nimenomaisesti liittyvän Alba Longasta tulleeseen siirtokuntaan.[1][6] Sen asukkaat näyttävätkin pitäneen yllä erityistä yhteyttä tuohon kaupunkiin, mistä osoituksena on, että he ottivat keisarikauden aikaisissa piirtokirjoituksissa itselleen nimityksen ”Albani Longani Bovillenses”.[1][7] Muutoin kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Bovillanus, kreikaksi Boïllanos (Βοϊλλανός).[1]

Homeroksen apoteoosia esittävä reliefi Bovillaesta. Arkhelaos Prieneläinen, n. 225–205 eaa. British Museum.

Alban tuhon jälkeen Bovillaesta tuli itsenäinen kaupunki, ja se oli yksi niistä kolmestakymmenestä, jotka vuonna 493 eaa. muodostivat latinalaisliiton.[1][8] Tämän vuoksi sen mainitaan vielä paljon myöhempinäkin aikoina osallistuneen uhritoimituksiin Albanus-vuorella.[1][9] Sekä Dionysios Halikarnassoslainen että Plutarkhos mainitsevat Bovillaen niiden kaupunkien joukossa, jotka volskit valtasivat Coriolanuksen johdolla;[1][10] ensin mainittu kuvaa kaupungin tuolloin yhdeksi Latiumin merkittävimmistä. Sen nimeä ei kuitenkaan mainita enää roomalaisten ja volskien välisen sodan aikana. Florus tosin kertoo roomalaisten viettäneen triumfin Bovillaesta saadun voiton kunniaksi,[1][11] mutta tätä on arveltu erehdyksi tai retoriseksi epätarkkuudeksi.[1]

Kuten monet muutkin latinalaiskaupungit, Bovillae näyttää rappeutuneen tasavallan loppuaikoina, ja vaikka Sulla perusti sinne colonian eli sotilassiirtokunnan,[1][12] puhuu Cicero siitä omana aikanaan köyhänä ja rappeutuneena paikkana, joka silti säilytti municipiumin asemansa.[1][9] Via Appian varrella, aivan Bovillaen lähellä, tapahtui Milon suorittama Clodiuksen surma, minkä vuoksi Cicero viittaa tapahtumaan ilmaisulla ”pugna Bovillana”, ”bovillalainen tappelu".[1][13]

Augustuksen ruumis pysähtyi Bovillaessa matkalla Roomaan, ja sitä oli vastassa roomalaisista ritareista koostunut saattue, joka kuljetti sen sieltä pääkaupunkiin.[1][14] Juliusten suvulla näyttäisi olleen tätä ennenkin erityisiä uskonnollisia menoja tai etuoikeuksia Bovillaessa, todennäköisesti heidän albalaisen alkuperänsä vuoksi; ja tämän tapauksen jälkeen Tiberius rakennutti sinne Juliusten suvun kappelin tai sacrariumin sekä pani alulle juhlakisat (ludi circenses) suvun kunniaksi, joita vietettiin vielä jonkin aikaa myöhemminkin.[1][15]

Näiden suosionosoitusten ansiosta sekä siksi, että Bovillae sijaitsi Via Appian varrella niin lyhyen matkan päässä Roomasta – mistä syystä sekä Propertius että Ovidius kutsuvat sitä ilmaisulla ”suburbanae Bovillae” (”esikaupungin Bovillae”) – kaupunki näyttää toipuneen rappiotilastaan ja kehittyneen keisarikauden aikana varsin vauraaksi municipiumiksi.[1][16]

Kaupungin nimi esiintyy viimeisen kerran Tabula Peutingerianassa, tosin vääristyneessä muodossa Bobellas.[1][5] Sen tuhoutumisen ajankohtaa ei tunneta, mutta näyttää siltä, että se lakkasi täysin olemasta keskiajalla, niin että jopa sen sijainti unohtui. Paikan arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvulla.[1]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaavakuva Bovillaen löydöksistä.

Bovillaen paikalta on löydetty muun muassa circuksen jäännökset; se liittyy todennäköisesti edellä mainittuihin juhlakisoihin. Löytöihin lukeutuvat myös pienen teatterin sekä Juliusten suvun pyhäköksi arvellun rakennuksen rauniot. Hyvin vanhaa tyyliä edustava alttari, jossa on kaiverrus ”Vediovei patrei gentiles Juliei”, vahvistaa tämän suvun varhaisen yhteyden Bovillaeen.[1]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Smith, William: ”Bovillae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. Bovillae Pleiades. Viitattu 9.9.2025. (englanniksi)
  3. Bovillae (Latium) 21 Fratocchie - Βοίλλαι ToposText. Viitattu 9.9.2025. (englanniksi)
  4. a b ”43 C2 Bovillae”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  5. a b Tabula Peutingeriana ToposText. Viitattu 9.9.2025. (englanniksi)
  6. Origo gentis Romanae 17; vrt. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 7, teoksessa Eusebios: Kronikka (Chronicon), armenialainen versio, s. 185.
  7. von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 119, 2252.
  8. Dionysios Haikarnassoslainen: Rooman muinaishistoria (Antiquitates Romanae) 5.61, missä epäilemättä tulisi lukea Βοϊλλανῶν eikä Βωλανῶν.
  9. a b Cicero: Pro Cn. Plancio 9.
  10. Dionysios Haikarnassoslainen: Rooman muinaishistoria (Antiquitates Romanae) 8.20; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Coriolanus 29, missä olisi luettava Βοΐλλαι eikä Βόλλαι.
  11. Florus: Epitome de T. Livio Bellorum omnium annorum DCC Libri duo 1.11.6.
  12. Liber coloniarum s. 231.
  13. Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 2.21; Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 5.1.3.
  14. Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Augustus 100.
  15. Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 2.41, 15.23.
  16. Propertius: Elegiat (Elegiae) 4.1.33; Ovidius: Fasti 3.667; Martialis: Epigrammit 2.6.15; Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 4.2, 46; von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 2625, 3701.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]