Bortetsomibi
| |
| |
Bortetsomibi
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| [(1R)-3-metyyli-1-[[(2S)-3-fenyyli-2-(pyratsiini-2-karbonyyliamino)propanoyyli]amino]butyyli]boronihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | L01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C19H25BN4O4 |
| Moolimassa | 384,24 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 11 % (oraalinen)[1] |
| Proteiinisitoutuminen | 84 %[1] |
| Metabolia | Hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 98 h[1] |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Intravenoosi |
Bortetsomibi (C19H25BN4O4) on peptideihin ja boronihappoihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää lääketieteessä multippelin myelooman ja manttelisolulymfooman hoitoon.
Vaikutusmekanismi ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bortetsomibi on mekanismiltaan proteasomin toiminnan inhibiittori. Boronihapporyhmän booriatomi sitoutuu proteasomin katalyyttisesti tärkeään treoniiniaminohappoon proteasomin 26S-alayksikössä. Tämän seurauksena solujen transkription kannalta oleellinen säätelyreitti NF-κB-estyy ja näin ollen syöpäsolujen transkriptio pysähtyy. Bortetsomibi on ensimmäinen markkinoille tullut proteasomin estäjä. Yhdistettä käytetään erityisesti multippelin myelooman hoitoon ja sen teho on ollut hyvä erityisesti taudin uusiuduttua muiden hoitojen jälkeen. Sitä voidaan käyttää myös ensilinjan hoitona. Bortetsomibi soveltuu käytettäväksi yhdistelmälääkkeenä yhdessä esimerkiksi melfalaanin, doksorubisiinin ja deksametasonin kanssa.[1][2][3][4][5][6] Bortetsomibia on myös tutkittu käytettäväksi elinsiirroissa vasta-aineiden aiheuttaman hyljinnän estämiseksi[7].
Bortetsomibin haittavaikutuksena esiintyy neuropatiaa. Tämä ilmenee erityisesti jalkojen puutumisena ja pistelevänä kipuna. Haittavaikutus on yleensä lievä ja loppuu bortetsomibihoidon päätyttyä, mutta vakavimmissa tapauksissa hoito joudutaan keskeyttämään. Muita haittavaikutuksia ovat väsymys ja ruuansulatuskanavan oireet.[5]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bortetsomibille on kehitetty suuren mittakaavan asymmetrinen synteesi. Synteesin lähtöaineena on isobutyyliboronihappo, joka reagoi ensimmäisessä vaiheessa (+)-pinaanidiolin kanssa muodostaen esterin. Tämän jälkeen tapahtuu Matteson-reaktio emäksisissä olosuhteissa dikloorimetaanin kanssa ja tämä vaihe on enantioselektiivinen. Seuraavat synteesin vaiheet ovat nukleofiilinen subtituutio ja peptidisidoksen muodostuminen.[1][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Jie Jack Li,Douglas S. Johnson: Modern Drug Synthesis, s. 76-87. John Wiley & Sons, 2013. ISBN 978-1-118-70124-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.7.2017). (englanniksi)
- ↑ Esa Jantunen: Myelooman muuttuva hoito. Duodecim, 2008, 124. vsk, s. 59-66. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 18.7.2017.
- ↑ Razelle Kurzrock,Maurie Markman: Targeted Cancer Therapy, s. 224-226. Springer, 2008. ISBN 978-1-60327-423-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.7.2017). (englanniksi)
- ↑ Kenneth C. Anderson,M. Ghobrial Irene: Multiple Myeloma, s. 186-189. CRC Press, 2007. ISBN 9781420045116. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.7.2017). (englanniksi)
- ↑ a b Shaji Kumar: Multiple Myeloma, s. 390. Demos Medical Publishing, 2010. ISBN 978-1933864914. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.7.2017). (englanniksi)
- ↑ Ronald Hoffman: Hematology, s. 868. Elsevier, 2017. ISBN 9780323509718. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.7.2017). (englanniksi)
- ↑ Kaj Metsärinne: Bortetsomibi rituksimabia tehokkaampi vasta-ainevälitteisen hyljinnän hoidossa. Duodecim, 2012, 128. vsk, nro 11, s. 1135. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.7.2017.
- ↑ Andreas Rentsch, Dirk Landsberg, Tobias Brodmann, Leila Bülow, Anna-Katharina Girbig & Markus Kalesse: Synthesis and Pharmacology of Proteasome Inhibitors. Andgewandte Chemie, 2013, 52. vsk, nro 21, s. 5450–5488. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)