Boro Primorac

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Boro Primorac
Henkilötiedot
Syntymäaika 5. joulukuuta 1954 (ikä 66)
Syntymäpaikka Mostar, Jugoslavia
Pelipaikka puolustaja
Pituus 190 cm
Seura
Seura avoin
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1972–1978 Jugoslavia Velež Mostar 133 (10)
1978–1983 Jugoslavia Hajduk Split 157 (22)
1983–1986 Ranska Lille 107 (13)
1986–1990 Ranska Cannes 111 (14)
Maajoukkue
1976–1982 Jugoslavia Jugoslavia 14 (0)
Valmennusura
1990–1992 Ranska Cannes
1992–1993 Ranska Valenciennes FC
1994 Guinea Guinea
1995–1997 Japani Nagoya Grampus (apuv.)
1997–2018 Englanti Arsenal (apuv.)
2020–2021 Kroatia Hajduk Split

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Boro Primorac (s. 5. joulukuuta 1954) on bosnian kroaatti jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja.

Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primorac aloitti pelaajauransa synnyinkaupunkinsa Mostarin ykkösseuran FK Veležin takalinjoilla vuonna 1972. Hänestä kehittyi seuran avainpelaajiin kuulunut toppari, joka nousi Veležin vuosinaan myös Jugoslavian maajoukkueeseen. Jugoslavian liigamestaruus Primoracilta jäi seurassaan saavuttamatta ja parhaimmillaan tuloksena oli mestaruushopeaa 1973 ja 1974. Lisäksi Primorac pelasi Velež Mostarin kanssa Mitropa Cupin loppuottelussa 1976 ja UEFA Cupin puolivälierissä 1974–1975.

Vuonna 1978 Primorac siirtyi HNK Hajduk Splitiin, jossa voitti ensimmäisellä kaudellaan kauan kiertäneen Jugoslavian mestaruuden. Toista kertaa mestaruutta ei tullut, vaikka Primorac uurasti Hajduk Splitin paidassa 283 liigaottelussa. Eurokentillä Hajduk Split eteni Primoracin aikana Mestarien liigan puolivälieriin kaudella 1979–1980.

Viiden Hajduk-kauden jälkeen Primorac siirtyi pelaamaan Ranskaan, jossa edusti LOSCia ja AS Cannesia, kunnes lopetti pelaajauransa vuonna 1990.[1]

Maajoukkuetasolla Primorac edusti Jugoslaviaa 14 A-maaottelussa ja oli mukana maan olympiajoukkueessa 1980 Moskovassa. Jugoslavia sijoittui olympialaisten jalkapalloturnauksessa neljänneksi.

Meriitit pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jugoslavian mestaruus: 1979
    • Hopeaa (4): 1973, 1974, 1981, 1983

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmennusuransa Primorac aloitti AS Cannesin peräsimessä 1990 ja luotsasi seuran UEFA Cupin toiselle kierroksella kaudella 1991–1992. Kausi sujui kuitenkin muuten kehnosti, ja Primorac sai potkut tammikuussa 1992. Kaudella 1992–1993 hän toimi Valenciennesin päävalmentajana, muttei onnistunut pelastamaan seuraa putoamiselta pääsarjasta.

Vuonna 1994 hän toimi lyhyen aikaa Guinean maajoukkueen päävalmentajana, kunnes siirtyi Arsène Wengerin apulaisvalmentajaksi japanilaisseura Nagoya Grampusiin. Maaliskuussa 1997 hän seurasi Wengeriä Arsenaliin, jossa hänestä tuli seuran ykkösjoukkueen apuvalmentaja.[2] Primorac työskenteli Wengerin valmennustiimissä 11 vuotta, kunnes jätti ranskalaisvalmentajan lähdettyä seuran kesällä 2018.[3]

Elokuussa 2019 Primorac palasi pelaajaurallaan edustamansa Hajduk Splitin palvelukseen, kun hänet nimettiin seuran junioriakatemian johtoon.[4] Marraskuussa 2020 Primoracista tuli Hajduk Splitin päävalmentaja.[5] Hänet korvattiin kuitenkin Paolo Tramezzanilla jo tammikuussa 2021, kun Hajdukin tulokset eivät vastanneet odotuksia.[6]

Meriitit valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primorac on kielinero, joka puhuu sujuvasti yhdeksää kieltä (kroatia, makedonia, ranska, japani, englanti, saksa, espanja, portugali, italia).[7]

Hänen poikansa Jure on myös jalkapalloilija.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Jean Fernandez
Cannesin päävalmentaja
1990–1/1992
Seuraaja:
Erick Mombaerts
Edeltäjä:
Francis Smerecki
Valenciennesin päävalmentaja
1992–1993
Seuraaja:
Bruno Metsu
Edeltäjä:
Hari Vukas
Hajduk Splitin päävalmentaja
11/2020–1/2021
Seuraaja:
Paolo Tramezzani