Bornyyliasetaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bornyyliasetaatti
Tunnisteet
IUPAC-nimi (1,7,7-trimetyyli-2-bisyklo[2.2.1]heptanyyli)asetaatti
CAS-numero 76-49-3
PubChem CID 6448
SMILES CC(=O)OC1CC2CCC1(C2(C)C)C
Ominaisuudet
Molekyylikaava C12H20O2
Moolimassa 196,28 g/mol
Sulamispiste 27–29 °C[1]
Kiehumispiste 223–224 °C[2]
Tiheys 0,9838 g/cm3[2]

Bornyyliasetaatti (C12H20O2) on estereihin ja terpenoideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä esiintyy luonnossa useiden kasvien eteerisissä öljyissä. Bornyyliasetaattia voidaan käyttää hajusteissa.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bornyyliasetaatilla on kaksi enantiomeeria, jotka ovat (+)- ja (-)-enantiomeerit. Puhtaat enantiomeerit ovat huoneenlämpötilassa kiteisiä aineita, mutta niiden raseeminen seos on väritön neste. Bornyyliasetaatti on optisesti aktiivista ja (+)-enantiomeerin kiertokyky etanoliliuoksessa on +44,4 ja (-)-enantiomeerin -44,4. Yhdisteellä on havupuumainen tuoksu. Aine liukenee vain hieman veteen, mutta hyvin etanoliin ja dietyylieetteriin. Bornyyliasetaattia esiintyy useissa havupuissa, mutta myös timjamissa, rosmariinissa, korianterissa ja virmajuurissa.[2][3][4][5]

Bornyyliasetaattia voidaan tislata havupuista, mutta pääasiallisesti sitä valmistetaan borneolin ja etikkahappoanhydridin reaktiolla tai (−)-β-pineenistä ja etikkahaposta.[2][5]

Bornyyliasetaattia käytetään ainesosana tuoksuissa ja saippuoissa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 220. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  2. a b c d e Johannes Panten & Horst Surburg: Flavors and Fragrances, 2. Aliphatic Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2015.
  3. K. Hüsnü Can Başer & Fatih Demirci: Essential Oils, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011.
  4. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 351. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  5. a b Thomas E. Furia: Handbook of Flavor Ingredients, s. 68. CRC Press, 2019. ISBN 978-0-367-26357-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.1.2023). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]