Boran
Boran oli sassanidien hallitsijasukuun kuulunut Persiaa hallitseva kuningatar vuosina 630–632. Hän oli Khusrau II:n tytär.[1]
Boranin valtaannousua edelsi sisällissotaa lähennellyt valtataistelu kahden aatelissuvun, Pahlavien ja Parsigien välillä. Häneen isänsä, kaikki veljensä ja vallanperijäksi nimetty veljenpoikansa surmattiin muutaman vuoden aikana. Pahlavit asettivat Boranin valtaistuimelle, koska hän oli ainoa elossa oleva Khusrau II:n suora perillinen, joka kykeni laillisesti ottamaan vallan.[2]
Noustuaan valtaan Boran lupasi alamaisilleen hallita vanhurskaasti ja oikeudenmukaisesti. Hän lupasi myös auttaa köyhiä ja lievittää ihmisten kärsimyksiä. Hänen sanotaan hallinneen ystävällisesti, ja hänen alamaiset olivat onnellisia hänen hallituskautensa aikana. Hänen tekonsa viittaavat siihen, että hän tiesi, kuinka tavalliset ihmiset Sassanidien valtakunnassa kärsivät monien sotavuosien ja epävakaan johtajuuden läpi. Boran pyrki myös palauttamaan Sassanidien dynastian laillisuuden. Hän laski liikkeelle kolikoita, jotka kopioivat hänen isänsä tyyliä, ja väitti palauttaneensa Sassanidien valtakunnan "jumalten suvun" asemaan ja "lisänneensä sen loistoa". Hallintonsa tukemiseksi Boran nimitti vaikutusvaltaisen Pahlavien jäsenen nimeltä Forrukh-Hormizd pääministerikseen.[2]
Boranin lupauksiin kansalleen kuului myös rauhansopimuksen virallistaminen Bysantin valtakunnan kanssa Bysantin ja Sassanidien välisen sodan viralliseksi lopettamiseksi.. Boran kirjoitti keisari Herakleiokselle kirjeen, jossa hän yksityiskohtaisesti kuvaili rauhantahtoaan. Herakleios ilmoitti jos Boran joskus tarvitsisi sotilaallista tukea valtaistuimensa säilyttämiseksi, hänen tarvitsisi vain pyytää häneltä apua. Herakleioksen tarkoituksena oli päästä puuttumaan Persian asioihin. Boranin valta-aika oli kuitenkin päättymässä, koska hän ei pystynyt pakottamaan aatelistoa tottelemaan itseään. Boranin serkku Shapur-i Shahbaraz kaappasi vallan vajaaksi vuodeeksi. Sitten Parsigit, Pahlavien kanssa kilpaillut aatelissuku, asettivat Boranin sisaren Azarmidokhtin valtaistuimelle. Azarmidokht tapatutti Boranin pääministerin. Kostoksi Pahlavit nostivat Boranin takaisin valtaan.[2]
Toisella kaudella Boranin nimitti Forrukh-Hormizdin pojan Rustamin pääministerikseen. Tässä vaiheessa Muhammedin islamilaiset armeijat aloittivat hyökkäyksensä Sassanidien valtakuntaan. Pahlavien ja Parsigien välinen sisällissota haittasi puolustautumista. Boran neuvotteli tulitauon kahden mahtisuvun välille, ja sassanialaisille saivaat näin mahdollisuuden viivästyttää islamilaista valloitusta lyhyen aikaa. Parsigeihin kuulunut kenraali nimeltä Peroz kuitenkin kuristi Boranin vuonna 632. Boranin surma osoittaa, kuinka tuhoisa sisällissota oli ollut Sassanidien valtakunnalle: jälleen yksi hallitsija oli teloitettu lyhyessä ajassa.[2]