Boeing KC-135 Stratotanker
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| KC-135 Stratotanker | |
|---|---|
 KC-135 tankkaa F/A-22 Raptoria |
|
| Tyyppi | ilmatankkauskone |
| Valmistaja | Boeing |
| Miehistö | 2 lentäjää ja suunnistaja sekä tankkaaja |
| Ensilento | 1956 |
| Käyttöönottovuosi | elokuussa 1957 |
| Valmistusmäärä | 732 kpl |
| Valmistusvuodet | 1957–1965 |
| Mitat | |
| Pituus | 41,53 m |
| Kärkiväli | 39,88 m |
| Korkeus | 12,70 m |
| Nopeus | 853 km/h |
| Voimanlähde | |
| Teho | 4 x 9 813 kp KC-135R ja 4 x 8 165 kp KC-135E |
Boeing KC-135 Stratotanker on ilmatankkauslentokone, jonka Yhdysvaltain ilmavoimat otti käyttöön vuonna 1957.[1] Koneen ensilento oli vuonna 1956.[1]
Se perustuu Boeingin 367-80 ”Dash 80” -malliin.[2] Malli korvasi KC-97 -tankkerin.[2]
Boeing on ilmoittanut saaneensa 24. helmikuuta 2011 sopimuksen KC-46 -tankkerin kehittämiseen Boeing 767 -koneen pohjalta.[2]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
KC-135 Stratotankerin tarkoituksena on ollut tarjota Yhdysvaltain strategisten ilmavoimien B-47 Stratojeteille ja sittemmin B-52 Stratofortresseille mahdollisuuden pysyä ilmassa ja saada kylmän sodan aikana Neuvostoliittoon tehtävälle ensi- tai vastaiskulle riittävät lentopolttoaineet laskeutumatta maahan välillä.
Tankkaus maassa olisi tehnyt B-52:sta riippuvaisen lentokenttien sijainnista ja olisi pidentänyt maaliinlentoaikaa merkittävästi. Lisäksi lennon onnistuminen olisi riippuvaista siitä, onko reitin lentokentät kunnossa vai tuhottu.
Ilmatankkauskoneet edustavat nykyaikaisten taktisten ilmaoperaatioiden liikkuvuutta ja pitkän matkan, jopa globaalia toimintakyvyä. Samaa toimintakykyä taktisille ilmaoperaatioille tarjoaa myös tietoliikenne- ja vakoilusateliitit, sekä satelliittipaikannusjärjestelmät (GPS, GLONASS, Galileo ja Beidou) sekä AWACS-tyyppiset tutka- ja taistelunjohtokoneet.
Ilmatankkauskoneet ovat menettäneet osan strategisesta merkityksestään raskaiden ydinpommikoneiden menettäessä merkitystään ilmatorjunnan ja hävittäjäteknologian sekä tutkatekniikan kehittymisen myötä. Ilmatankkauskoneille on kuitenkin edelleen tarvetta muun muassa hävittäjien ja AWACS-koneiden välitankkauksessa.
KC-135 pystyy kuljettamaan yli 90 tonnin polttoainekuorman. Yhdysvaltain ilmavoimat tilasi ensimmäiset 29 KC-135-konetta vuonna 1954 ja vuoteen 1965 mennessä yhteensä 732 kappaletta. Mallin arvellaan pysyvän käytössä vuoteen 2020 asti.
Venäjän vastaavan kaltaisiin ilmatankkauskoneisiin kuuluu muun muassa Iljušin Il-76, jota on käytetty myös metsäpalojen sammuttamiseen ”vesipommittajana”.
KC-135 Stratotanker Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa KC-135 Stratotanker on nähty Lappeenranta International Air Showssa 3. heinäkuuta 2005 ja ilmatankkausharjoituksissa vuosina 2009, 2010, 2013 ja 2021.
TIAS 2010 -lentonäytöksessä Tampereella oli yleisöllä mahdollisuus päästä tutustumaan koneeseen.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b KC-135 Stratotanker Aerial Refuelling Aircraft Airforce Technology. Viitattu 26.7.2018.
- ↑ a b c Historical Snapshot Boeing. Viitattu 26.7.2018.
- ↑ Boeing KC-135 Stratotanker / 100th Air Refueling Wing. Tampere International Airshow 2010. uomen Ilmailuliitto. Arkistoitu 10.8.2010. Viitattu 16.8.2010.
