Bobodžon Ğafurovin piiri
| Bobodžon Ğafurovin piiri ноҳияи Бобоҷон Ғафуров |
|
|---|---|
 Arbobin kulttuuripalatsi. |
|
 Piiri Tadžikistanin kartalla. |
|
| Valtio | Tadžikistan |
| Maakunta | Suğd |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Ğafurov |
| Pinta-ala | 2 651,7 km² |
| Väkiluku (2020) | 381 935 |
Bobodžon Ğafurovin piiri (tadžikiksi ноҳияи Бобоҷон Ғафуров, nohijai Bobodžon Ğafurov) on hallintopiiri Suğdin maakunnassa Tadžikistanissa. Sen keskus on Ğafurovin taajama. Piirin pinta-ala on 2 651,7 neliökilometriä.[1] Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan siellä oli 381 935 asukasta[2].
Bobodžon Ğafurovin piiri rajoittuu koillisessa Aštin, kaakossa Konibodomin, lounaassa Džabbor Rasulovin ja Spitamanin ja luoteessa Masttšohin piireihin sekä pohjoisessa Uzbekistaniin ja etelässä Kirgisiaan. Sen keskellä ovat Xudžandin ja Gulistonin kaupungit. Piiri sijaitsee Fergananlaakson länsipäädyssä. Pohjoisessa ovat Qurama- ja Muğulvuoret.[1][3] Hyötykaivannaisiin kuuluvat rauta- ja monimetallimalmit, volframi, vismutti, kvartsi ja kalkkikivi[1].
Seudun ilmasto on mantereinen. Tammikuun keskilämpötila on 6–8 ja heinäkuun 36–38 astetta. Vuotuinen sademäärä on laaksossa 150–200 ja vuorilla jopa 350 millimetriä. Piirin läpi kulkee Suuri Ferganan kanava. Kaakossa sijaitsee Qairoqqumin tekojärvi. Keinokasteluun käytetään myös Xodžaboqirğonjoen vettä.[1]
Vuonna 1926 perustetun hallintoalueen nimenä oli aluksi Xudžandin,[3] vuodesta 1936 Leninobodin ja vuodesta 1957 jälleen Xudžandin piiri. Se nimettiin uudelleen akateemikko Bobodžon Ğafurovin mukaan vuonna 1999. Piiriin kuuluu Ğafurovin kaupunkikunta ja 11 maalaiskuntaa: Dadoboi Xolmatov, Ğozijon, Haidar Usmonov, Isfisor, Ismoil, Jova, Ovšiqal’a, Tšašmasor, Undžī, Xistevarz ja Zarzamin.[1] Kaupunkiväestön osuus on virallisesti viisi prosenttia. Suurimmat asutuskeskukset ovat Xistevarzin (61 870 asukasta vuonna 2020) ja Isfisorin (38 581) kylät.[2] Asukkaista lähes 80 prosenttia on tadžikkeja ja noin 20 prosenttia uzbekkeja[3].
Piirin läpi kulkevat Xudžandista Dušanbehen johtava maantie ja Xovosin–Kokandin välinen rautatie. Sen alueella sijaitsee myös Xudžandin kansainvälinen lentoasema.[3]
Väestön pääelinkeinot ovat maatalous ja maataloustuotteiden jalostus. Maatalous on erikoistunut puuvillan, viljan, vihannesten, hedelmien ja viinirypäleiden viljelyyn sekä karjanhoitoon ja silkin tuotantoon. Piirissä on puuvilla-, elintarvike-, rakennustarvike- ja muoviteollisuutta.[1][3]
Paikallinen nähtävyys on neuvostoaikaisen Moskva-kolhoosin kulttuuripalatsi, joka muistuttaa Pietarhovin suurta palatsia[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Ensiklopedijai Millii Todžik, džildi 2, s. 621–622. Dušanbe: Sarredaksijai ilmii Ensiklopedijai Millii Todžik, 2013.
- ↑ a b Tšislennost postojannogo naselenija po oblastjam, raionam, gorodskim poselenijam, raionnym tsentram i selskim naseljonnym punktam Agentstvo po statistike pri prezidente Respubliki Tadžikistan. Viitattu 10.2.2025.
- ↑ a b c d e f Plan sotsialno-ekonomitšeskogo razvitija B. Gafurovskogo raiona Ministerstvo ekonomitšeskogo razvitija i torgovli Respubliki Tadžikistan. 2011. Viitattu 10.2.2025.