Blossfeldia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Blossfeldia liliputana
Blossfeldia liliputana1MW.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Suku: Blossfeldia
Laji: liliputana
Kaksiosainen nimi

Blossfeldia liliputana
Werderm.

Synonyymit
  • Blossfeldia atroviridis
  • Blossfeldia campaniflora
  • Blossfeldia fechseri
  • Blossfeldia formosa
  • Blossfeldia minima
  • Blossfeldia pedicellata
  • Blossfeldia subterranea
  • Parodia liliputana[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Blossfeldia Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Blossfeldia Commonsissa

Blossfeldia liliputana on kaktuskasvien heimoon (Cactaceae) kuuluvan Blossfeldia-suvun ainoa laji. Se on pienin kaktuskasvi ja kasvaa huomaamattomana kallionhalkeamissa Argentiinassa ja Boliviassa. Harry Blossfeld ja Oreste Marsoner löysivät lajin vuonna 1936, ja seuraavana vuonna Erich Werdermann nimesi ja kuvasi sen edellisen kunniaksi. [2]

Anatomisia ja fysiologisia erikoisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajilla on monille mehikasveille ominainen CAM-aineenvaihdunta (engl. Crassulacean Acid Metabolism, maksaruohokasveille ominainen happoaineenvaihdunta), mikä tarkoittaa sitä, että kasvi ottaa yhteyttämisessä tarvittavan hiilidioksidin yöaikaan ja sitoo sen orgaaniseen happoon, josta hiili vapautuu auringon paistaessa tapahtuvaa hiilen yhteyttämistä varten. Käytännöllisesti katsoen kasvilta puuttuvat kuitenkin ilmaraot, joiden kautta kaasujen vaihto yleensä tapahtuu; niitä on ainoastaan areoleiden (kääpiöversot, joissa kaktusten piikit sijaitsevat) kuopissa. Blossfeldialla on todennäköisesti vähemmän ilmarakoja pinta-alayksikköä kohden kuin muilla yhteyttävillä kasveilla. On yllättävää, että eräs toinen mehikasveille ja erityisesti kaktuksille ominainen sopeutuma puuttuu: Blosfeldialla ei ole pinnallaan epidermissä eikä ytimen hypodermissä kutikulaa, joka osaltaan estäisi veden haihtumista. Kaktus joutuu kasvupaikoillaan kestämään ankaraa kuivuutta. Näyttää siltä että ne pystyvät jäkälien tapaan kestämään lähes täydellisen kuivumisen (ovat siis poikilohydrisiä). [2]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blossfeldia liliputana on hyvin pieni kaktukseksi, vain runsaan sentin levyinen, nappimainen, harmaanvihreä, yksi- tai monivartinen, särmätön ja kyhmytön. Piikitkin puuttuvat. [3]

Kukat sijaitsevat kasvin kärjessä, ja ovat 5–7 mm leveitä. Väriltään ne ovat valkoisia, harvoin vaaleanpunertavia. Niissä on muutama vähäpätöinen suomu ja harvassa villakarvaa. Hedelmä on pyöreä ja punainen. Siemenet ovat pieniä, ruskeita, ja niissä on vähäpätöisiä karvamaisia ulokkeita sekä siemenvaippa eli arillus, mikä on sopeuma muurahaisten houkuttelemiseksi levittämään siemeniä.[3]

Levinneisyys ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blossfeldia on levinnyt pohjois-eteläsuunnassa noin 1 200 kilometrin pituiselle alueelle Andien itärinteille Etelä-Boliviassa ja Argentiinan pohjois- ja luoteisosissa. Se kasvaa 1 200 – 3 500 metrissä ja kätkeytyy kallionkoloihin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. CactiGuide.com Blossfeldia cactiguide.com. Viitattu 2.8.2012.
  2. a b Anderson 2001, s. 129.
  3. a b c Anderson 2001, s. 130.